Yasujiro Ozun klassiseen tuotantoon ja persoonaan vähänkään tutustuneelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei perhedraamojen suvereeni mestari varsinaisesti ollut nuoruusvuosinaan erityisen kiinnostunut myöhemmin omakseen ottamasta aiheesta. Todellisuudessa mies oli hyvinkin perso erilaisille dekkareille ja rikostarinoille, ja moni tulevan perhe-ekspertin varhaiskauden tuotoksista kumartaakin surutta amerikkalaisten ja eurooppalaisten gangsteri- ja rikosleffojen suuntaan.
That Night's Wife onkin tässä mielessä juurikin tyypillisintä mahdollista varhaisvuosien Ozua: Japaniin sijoitettu rikos-melodraama miehestä, joka tehtailee ryöstöjä elättääkseen perhettään sekä poliisista, joka joutuu lopulta keskelle moraalista dilemmaa, pidättääkö mies ja jättää perhe heitteille vai antaa rikollisen päästä pälkähästä.
Parin edellisen Ozun teoksen tavoin tässäkin on lähdetty jäljittelemään länsimaisia elokuvia jo niinkin paljon, ettei miehen omaa ääntä juuri enää huomaakaan. Tässä nähdään esimerkiksi ohjaajalleen äärimmäisen poikkeuksellisesti paljon liikkuvia kameroita, sumuisia ja pimeitä suurkaupungin katuja sekä tyyliteltyjä varjoja vähän Fritz Langin elokuvien tapaan.
Yhtenä erityisenä länsimaisena piirteenä tässä on myös perinteisesti kaikkein olennaisimpina pidettyjen kasvojen ja silmien lisäksi menty kuvaamaan paljon myös käsiä ja jalkoja. Tämä saattaa vaikuttaa huvittavalta yksityiskohdalta, mutta Ozulle silmät olivat aina kaikkein tärkein osa ihmistä ja mies yleensä ohjeistikin näyttelijöitään esittämään tunteita nimenomaan silmillään - ja vain niillä. Tunteiden kuvaaminen käsien ja jalkojen kautta on siksi hyvin poikkeuksellista Ozu-elokuvassa.
Itselläni onkin oikeastaan vain yksi suurempi ongelma That Night's Wifen suhteen. Tai no kaksi, kaksi suurempaa ongelmaa. Ensimmäinen on elokuvan jälkimmäinen puolisko, joka on kuvattu lähes kokonaisuudessaan yksissä lavasteissa ja jossa alkupuolikkaan kiinnostava ja jännittävä film noir -henkinen kuvasto unohdetaan täydellisesti. Toinen nurinan aihe liittyy itse elokuvan muualta kopioituun tyyliin, joka käytännössä hukuttaa tekijänsä persoonan täysin alleen.
Ei That Night's Wifeakaan pidä mennä laskemaan Ozun myöhempien klassikoiden veroiseksi suurteokseksi, mutta on tässäkin kieltämättä omat hyvät hetkensä. Aikoinaan tämä olikin melkoinen menestys niin lippuluukuilla kuin kriitikoidenkin keskuudessa, joten onhan tässä paljon asioita selvästi tehty oikeinkin.
Ozun tähänastisesta mykkätuotannosta paras.
Arvio: 3.5/5
SONO YO NO TSUMA, 1930 Japani
Tuotanto:-
Ohjaus: Yasujiro Ozu
Käsikirjoitus: Kogo Noda, Oscar Shisgall
Näyttelijät: Chishû Ryû, Emiko Yagumo, Mitsuko Ichimura, Tatsuo Saito, Tôgô Yamamoto, Tokihiko Okada
Arvio: 3.5/5
SONO YO NO TSUMA, 1930 Japani
Tuotanto:-
Ohjaus: Yasujiro Ozu
Käsikirjoitus: Kogo Noda, Oscar Shisgall
Näyttelijät: Chishû Ryû, Emiko Yagumo, Mitsuko Ichimura, Tatsuo Saito, Tôgô Yamamoto, Tokihiko Okada
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.