torstai 21. kesäkuuta 2018

Casanova (1927)


Giacomo Casanova on venetsialainen veijari ja seikkailija, joka yleensä päätyy toinen toistaan mielettömämpään tilanteeseen Euroopan hoveissa ja salongeissa. Yleensä kairamiesten kuningas myös onnistuu pakenemaan älynsä ja liittolaistensa turvin voittajana pulmasta kuin pulmasta. Ainut asia maailmassa, joka saa nuoren miehen suunniltaan on alakuloinen nainen, joita viriili ja vapaamielinen nuori mies myös seikkailujen lomassa onnistuu kaatamaan yhden jos toisenkin.
Historialliset elokuvat olivat selvästi Ranskassa kuumaa muotia 20-luvulla - ja miksikäs ei? Yleensä näissä isomman budjetin historiallisissa draamoissa ei ole kyse kovinkaan ryppyotsaisesta taiteesta vaan kyseessä on alusta tarkoitettukin puhtaaksi massaviihteeksi tarkoitettua kevyttä hömppää. Historian legendaarisimman naistenkaatajan seikkailujen kuvaaminen on vielä taatusti ollut ainakin myyvä idea vaikkei varsinaista kuusysiä ja vaakamamboa näin vanhassa elokuvassa voidakaan näyttää.

Kuten varsin tavallista venäläis-ranskalaisen Albatros Filmsin elokuvissa, tässäkin on panostettu puvustukseen ja näyttävään lavastukseen niin ettei paremmasta väliä. Elokuvan alkupään Venetsiaan sijoittuvat kohtaukset on mitä ilmeisimmin kuvattu ainakin osin oikeassa Venetsiassa kanaalien ja komean piparkakkutalomaisen arkkitehtuurin keskellä. Puvustuksessa puolestaan on selvästi panostettu autenttisuuteen massiivisine peruukkeineen ja meikkeineen. Kaikin puolin tätä onkin huikeaa katsella, vaikkeivat kuvaus ja leikkaus ehkä tässä vaiheessa enää edustakaan tekoajan innovatiivisinta kärkeä.
Kuten Tsaarin kuriirinkin tapauksessa, myös tämän elokuvan takana häärää koko joukko venäläisiä vallankumousta paenneita emigrantteja ja pääosassa nähdään jälleen lähes nelikymppinen Ivan Mozzuhin, joka ainakin omasta mielestäni on raskaasti meikattunakin aivan liian vanha nuoren Casanovan rooliin. Muut näyttelijät pitkälti hukkuvat niin täydellisesti ylenpalttisiin pukuihinsa ja meikkeihinsä, ettei näitä oikeastaan osaa juuri toisistaan erotella. Poikkeuksena tietysti Fritz Langin elokuvien vakiopahis Rudolf Klein-Rogge tsaarina. Tämä mies ei osaa vetäistä huonoa roolia edes halutessaan.

Mikäli olen yllä olevalla antanut olettaa tämän olevan millään muotoa erityisen hyvä tai viihdyttävä elokuva, joudun valitettavasti tuottamaan tässä vaiheessa pienoisen pettymyksen sillä… noh, Casanova on todellisuudessa pahuksen löysä ja pitkäveteinen tekele, mutta kun tällä on mittaakin yli kaksi tuntia vaikka ohkainen käsikirjoitus ja vanhahtava tekniikka antavat ainesta enintään puolikkaaseen siitä. Casanova on yksinkertaisesti ulkoisesti komea ja nätti, mutta enimmäkseen tylsähkö.



Arvio: 3.5/5



CASANOVA, 1927 Ranska
Ohjaus: 
Alexandre Volkoff
Käsikirjoitus: 
Alexandre Volkoff, Ivan Mozžuhin, Norbert Falk
Näyttelijät: 
Diana Karenne, Ivan Mozžuhin, Jenny Jugo, Nina Koshetz, Rina De Liguoro, Suzanne Bianchetti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.