Naisten voitto (1946)

Niin siinä sitten kävi, että Yhdysvallat pudotti atomipomminsa Hiroshimaan ja Nagasakiin, Japani antautui. Maahan asetettu länsimainen miehityshallinto otti haltuunsa koko japanilaisen kulttuurielämän tarkoituksenaan istuttaa nousevan auringon maahan länsimaisen liberaalin kulttuurin perusteet. Pääpaino oli luonnollisesti elokuvissa.

Kenji Mizoguchin Naisten voitto on juurikin oman aikansa ja ohjaajansa näköinen elokuva uuden ajan länsimaisesta fenimistisestä ilosanomasta japanilaisessa oikeuslaitoksessa. Perusjuonihan tässä kertoo naispuolisesta asianajajasta, joka saa asiakkaakseen lapsensa tappaneen leskinaisen. Kuin kohtalon oikusta puolustusasianajajan veli sattuu olemaan syyttäjä, joka aiemmin tuomitsi asianajajaleidin toisinajattelijakihlatun vankilaan.

Toisin sanoen kyseessä on varsin perinteinen japanilainen melodraama, mutta tällä kertaa poliittista sanomaa lätkytetään katsojan naamalle sellaiseen tahtiin että tämä käy jo ihan oikeasti ärsyttävästä propagandasta. Pienenä yllätyksenä tämän on kuitenkin käsikirjoittanut Yasujiro Ozun leffoista tuttu Kogo Noda ainoassa yhteisessä elokuvassaan Mizoguchin kanssa. Ozun itsensä neroudesta ei tässä tosin ole hippuakaan mukana. Toisena käsikirjoittajana toimineesta Kaneto Shindosta itsestään tuli myöhemmin menestynyt ja arvostettu elokuvaohjaaja, mutta siitä lisää joskus...

Naisten voittoa on yleensä tavattu pitää Mizoguchin elokuvista kaikkein heikoimpana ja pelkästään tämän saatavuuden perusteella kukaan ei tunnu tästä tänäpäivänäkään kauheasti perustavan. Eikä kyllä ihmekään, sillä Naisten voitto on kaikin puolin pelkästään unodettava ja tylsä kvasifeministinen pieru, josta ei katsomisen jälkeen jäänytkään juuri mitään mainitsemisen arvoista mieleen, edes Kinuyo Tanakan yleensä toimivasta roolisuorituksesta joka tässä on vain tasoa plääh ja plööh.

Tai ei olin väärässä, kyllä tästä yksi juttu jäi mieleen: koska kyseessä on länsimaisten arvojen ”istuttamiseen” tarkoitettu elokuva, tämä myös pitää katsojaansa täysin tietämättömänä ja passiivisena vastaanottajana - vähän kuin pikkulapsena, jolle asiaa saarnataan, tuputetaan ja väännetään tarvittaessa rautalangasta. Tämä onkin oman aikansa japanilaiselokuville luonnollisesti melko yleinen piirre - harmittavasti!

Naisten voitto on väsähtänyt ja aikansa elänyt käänteinen propagandatuotos, jota voineekin Miyamoto Musashin tavoin suositella vain kaikkein vannoutuneimmille Mizoguchi-faneille - siis sellaisille intomielisille ja ennakkoluulottomille oman elämänsä sankareille joiden on syystä tai toisesta nähtävä kaikki ohjaajan teokset laadusta viis. Itse tuskin katsastan tätä ihan heti uudestaan - jos koskaan katsastankaan


Arvio: 1.5/5



JOSEI NO SHORI, 1946 Japani
Tuotanto:-
Ohjaus: Kenji Mizoguchi
Käsikirjoitus: Kaneto Shindo, Kogo Noda
Näyttelijät: Akiko Kazami, Kappei Matsumoto, Kinuko Wakamizu, Kinuyo Tanaka, Michiko Kuwano, Mitsuko Miura, Shin Tokudaiji, Shin'yô Nara, Toyo Takahashi