lauantai 30. kesäkuuta 2018

Maksimin paluu (1937)


Vanha toverimme Maksim vallankumouksellisine ystävineen on täällä jälleen! Edellisessä osassa Maksim liittyi maanalaiseen vallankumoukselliseen ryhmittymään ja sai uuden henkilöllisyyden ja nimen.Tällä kertaa Maksimista – tai Fjodorista – on jo tullut täysiverinen kapinallinen ja nuori mies tovereineen organisoi täyttä päätä uutta työväenliikettä ja kapitalistien asekuljetusten lakkoja ympäri maata. Lopussa nähdään jo vähän jotain vallankumouksen poikastakin, muttei kuitenkaan aivan mennä loppuun asti.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ensimmäinen Maksim on yksi 30-luvun parhaista elokuvista tekomaasta riippumatta. Kyseisessä rainassa aivan kaikki osui poikkeuksellisella tavalla juuri kutiinsa erinomaisista näyttelijöistä hienoon kuvaukseen asti. Siksi tuntuukin aivan uskomattoman harmittavalta katsoa Maksimin paluun kaltaista jatko-osaa, joka käytännössä vesittää kaiken, mikä ensimmäisessä osassa oli hyvää. Kuvaus ei tällä kertaa esimerkiksi ole likimainkaan yhtä tasokasta kuin edellisessä osassa, tarina polkee monessa kohtaa tyhjää eikä näyttelijöistäkään aina voi sanoa pelkkää positiivista.

Tällä kertaa mukaan on eksynyt vielä ensimmäisestä osasta puuttuneita palopuheita ja saarnaamistakin, joten propagandakin hyppää tässä jo ikävästi silmille. Lopun mellakkakohtauskin tuntui tylsyydessään lähinnä jonkinlaiselta tahattomasti huvittavalta antikliimaksilta.
Itse uskon, että Maksimin kanssa kävi vähän samaan Aleksandr Dovzenkon ja Dziga Vertovin samoihin aikohin. Stalinin vainoharhainen hallinto oli näihin aikoihin ottanut elokuvantekijätkin silmätikuikseen ja koko juttu on todennäköisesti tehty Teräsmiehen ja tämän lähimpien lakeijoiden valvovien silmien alla eikä kuvaakaan pantu näiltä lupaa kysymättä. Kyseessä on siis käytännössä enemmän harhaisen Stalinin kuin Grigori Kozintsevin ja Leonid Traubergin – todellisten mestarien – ohjaama elokuva ja sen kyllä huomaa aivan kaikesta.

Maksimin paluu on kurjaa jatkoa upealle ensimmäiselle osalle. Löysin netistä joitain vanhoja suurten lehtien aikalaisarvosteluja, joissa tätä ylistetään ensimmäisen osan veroiseksi mestariteokseksi, mitä ei kyllä näin inhimillisellä järjellä todellakaan voi käsittää. Maksimin paluu on kaikin mahdollisin tavoin kehnohko, enintään keskinkertainen elokuva, joka lähinnä pitkästyttää puuduttavuudellaan. Ehkä tämän arvostellut toimittaja ei vain arvostanut ensimmäistä osaa kauhean korkealle ja puhe mestariteoksestakin oli vain sarkasmia.



Arvio: 2.5/5



VOZVRASHCHENIE MAKSIMA, 1937 Neuvostoliitto
Ohjaus: 
Grigori Kozintsev, Leonid Trauberg
Käsikirjoitus: 
Grigori Kozintsev, Leonid Trauberg, Lev Slavin
Näyttelijät: 
Aleksandr Chistyakov, Aleksandr ZrazhevskyAleksey BondiAnatoliy KuznetsovBoris ChirkovMikhail ZharovNikolay KryuchkovValentina KibardinaVasili VaninYuriy Tolubeev

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.