torstai 28. kesäkuuta 2018

Toveruus (1931)


Koska menin äskettäin katsomaan ja arvostelemaan G.W. Pabstin sotaklassikko Länsirintamalla 1918, taitaa vain olla asiallista käsitellä samaan konkurssiin myös tämä muutamissa julkaisuissa samassa paketissa julkaistu elokuva. Vielä hetki sitten uskoinkin tämän olevan edellisen tavoin äärirealistinen sotaraina, mutta todellisuus onkin jotain aivan muuta.
Toveruus on 30-luvun eurooppalaista pasifismia ja kansainvälistä työväenaatetta henkivä, löyhästi tositarinaa perustuva tarina Ranskassa sattuvasta suuresta kaivosonnettomuudesta, jonka pelastustöihin ranskalaisten perinteisimmät vihamiehet rajan toiselta puolelta yhtyvät. Toisin kuin tosielämässä, tässä suurin osa kaivokseen vangituista työmiehistä pelastuu lopulta.

Vaikka tässä tällä kertaa ihan oikea juoni ja hahmot ovatkin, en itse niinkään ollut suuremmin kiinnostunut niistä kummastakaan. Toveruudessa elokuvan sanoma taitaakin jälleen olla edellisiä oleellisempaa, onpa sen julistamiselle omistettu lopusta kymmenkunta minuuttia ruutuaikaakin. Harmittavasti vain Saksan ja Ranskan Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne ei taida olla nykyajan ihmisille kovinkaan tuttu ja tarinan lähtöasetelma saattaa siksi tuntua vieraalta ja vähän omituiselta.
Olen jostain lukenut, että tätä tehdessään G.W. Pabst ja Fritz Arno Wagner kyllästyivät kömpelöön amerikkalaiseen äänitystekniikkaan ja sovelsivat kokeellisempaa menetelmää, jonka ansiosta mykän elokuvan ajalta tuttuja kameratekniikoita päästiin soveltamaan huomattavasti muita aikansa äänielokuvia vapaammin. Lopputulos onkin varsin komeaa katsottavaa edelleen - erityisesti Toveruuden käsittämättömän onnistuneen kaivoslavastuksen osalta, joka hakee realistisuudessaan vertaistaan yhä tänäkin päivänä.

Ilmestyessään Toveruus valittiin sai loistavia arvioita kaikkialla missä se ilmestyi ja se valittiinkin monessa lähteessä ilmestymisvuotensa parhaisiin elokuviin kuuluvaksi. Nykysilmään tämän hiljaisuudesta ja erilaisista sattumanvaraisista taustaäänistä koostuva liiankin realistinen äänimaailma yhdistettynä vähän kuivahkoon tarinaan lienee monelle ajan elokuviin tottumattomille nykykatsojille liikaa, mutta Länsirintaman tavoin Toveruuden kansalliset rajat ylittävää veljeyttä julistava sanoma taitaa olla vähintäänkin ajankohtainen edelleen.



Arvio: 4/5



KAMERADSCHAFT, 1931 Saksa, Ranska
Tuotanto: 
Seymour Nebenzal
Ohjaus:
G.W. Pabst
Käsikirjoitus: Anna Gmeyner, Gerbert Rappaport, Karl Otten, Ladislaus Vajda, Léon Werth, Peter Martin Lampel
Näyttelijät: 
Alexander Granach, Andrée Ducret, Daniel Mendaille, Elisabeth Wendt, Ernst Busch, Fritz Kampers, Georges Charlia, Gustav Püttjer, Oskar Höcker

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.