Kuten jokainen elokuvamaailmaa seuraava lieneekin jo huomannut, ilmestyi jokin aika sitten teattereihin kriitikoiden ja elitistien toimesta lyttyyn haukuttu Michael Jackson-elämänkertaelokuva nimeltään Michael. Jokainen vähänkään pop-ikonin elämää ja tuotantoa seurannut lieneekin jo ennestään tuttu kyseisen rainan tarjonnasta, sillä tämän uraa ja persoonaa juhlistavana teoksena mainittu elokuva tuskin koskettaa ainakaan pintaa syvemmältä juhlakalunsa kokemia vastoinkäymisiä tai tätä riepotelleita huhumyllyjä, eikä periaatteessa tarvitsekaan.
Mikäli menestykseksi osoittautuvalle teokselle kuitenkin joskus tullaan jatkoa tekemään, on Michael Jacksonin elämän jälkimmäistä puolikasta varjostavaa vyyhtiä välttämätöntä käsitellä tavalla tai toisella. Koska maailma on yhä niin valitettavan saturoitunut roskamedian levittämistä huhupuheista ja valheista, pyrin seuraavaan kokoamaan kattavan kuvan skandaalin alkusyistä ja syyllisistä mahdollisimman objektiiviseen sävyyn ja lähteitä unohtamatta. Jacksonin perheen valvovan silmän alla tuotettavana elokuvana jatko-osan juoni seurannee ainakin osapuilleen antamaani kaavaa, joten yllätyksiä odottaville annettakoon tässä erityinen spoiler-varoitus.
Kohun taustaa: kun kaikki oli vielä hyvin
Katastrofin alkusoitot: vuoden 1993 syytökset ja jälkilöylyt
Michael Jackson tapasi tulevat syyttäjänsä ensimmäisen kerran vuoden 1992 tietämillä uransa huippuaikoina. Näihin aikoihin Jacksonin auto hajosi kesken reissun, ja vuokrafirman johtaja tarjosi tähdelle ilmaista laina-autoa Jordan-poikapuolelleen tehtyä puhelinsoittoa vastaan. Jackson teki työtä käskettyä ja ystävystyi näin Chandler-Schwatzin perheen kanssa. Sittemmin osapuolet pitivät tiivistä yhteyttä ja vierailivat useampaankin otteeseen toistensa luona ja Jacksonin mukana maailmalla. Näihin aikoihin pojan huoltajuudesta käytiin riitaa eronneen avioparin välillä.
Evan Chandler, Jordanin biologinen isä, halusi hyötyä ystävyydestä rikkaan ja kuuluisan pop-tähden kanssa. Vuotaneessa puhelinkeskustelussaan Evan Chandler selostaa seikkaperäisesti kiristysjuonensa ja tarkoituksestaan nyhtää miljoonia Jacksonilta uhkaamalla tätä epämääräisillä pedofiliasyytöksillä. Jo ennen kiristysjuontaankin Chandler oli koettanut maanitella Jacksonia erilaisin perustein kustantamaan mm. tämän talon lisäsiiven rakennuttamista sekä erilaisia rahalahjoituksia käyttäen Jordania vipuvartenaan. Jordanin "myönnettyä" seksuaalisen hyväksikäytön voimakkaassa lääkekaasussa skandaali oli valmis. Ennen puudutusta poika oli järjestelmällisesti kieltänyt kaiken.
Jacksonin lakitiimi koetti alkuun neuvotella kiristäjän kanssa ennen ilmoitusta poliisille. Yhteisymmärrykseen ei osapuolten välillä kuitenkaan päästy, joten kiristäjä toteutti uhkauksensa ja pani pahan kiertämään. Syytösten tutkimukset kestivät vuoden päivät, eikä sadoista kuulustelluista todistajista tai tehdyistä etsinnöistä huolimatta löytynyt väitetystä rikoksesta Michael Jacksonin osalta pihaustakaan. Väitetysti Jordan Chandler oli kuvaillut poliisille Jacksonin sukupuolielimiä, joten poliisit pakottivat Jacksonin riisumaan ja yksityiskohtaisesti kuvattavaksi. Riskinä oli näiden kuvien esittely oikeudessa ja leviäminen julkisuuteen roskalehtien kautta.
Michael Jackson sai mahdollisuuden joko käydä vuosikausia oikeutta keskellä mediasirkusta tai ratkaista tilanteen heti taipumalla kiristäjän vaatimuksiin. Kuten jo tiedämmekin, päättivät Jacksonin taustajoukot ostaa syyttäjiensä hiljaisuuden pakottamalla nämä allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen rahojaan vastaan. Oikeusjuttu kuivui näin kertaheitolla kokoon, mutta kohu vain paisui. Yhdessä yössä koko maailma ymmärsi julkkisten raiskaus- ja pedofiliasyytösten rahallisen arvon. Kiristäjälle maksettua summaa pidettiin yleisesti merkkinä Jacksonin syyllisyydestä. Chandlerit itse eivät olisi kyenneet julkisuudessa tunnustamaan tekosiaan edes niin halutessaan, rikkoisivathan nämä tällöin tekemäänsä sopimusta ja joutuisivat maksamaan saamansa rahat korkoineen päivineen takaisin.
Vuosien 1994 ja 2003 välillä mediasirkus sai yhä mielikuvituksellisempia käänteitä roskalehtien ostaessa "paljastuksia" keneltä tahansa halukkaalta. Yksi pahamaineisimmista "syväkurkuista" oli Victor Gutierrez, joka lopulta päätyi pakenemaankin maasta Jacksonin nostamien jättikanteiden ja miljoonaluokan korvausvaatimusten vuoksi. Yksi Gutierrezin tempuista oli julkaista Jacksonin Jordan Chandlerin väitetyn päiväkirjan pohjalta kirjoittamansa paljastusteos, jonka väitteitä "salaisista lapsihäistä" toistellaan yhä mm. Leaving Neverlandin kaltaisten törkydokumenttien kautta. Kamelin selkä katkesi viimeistään Gutierrezin väittäessä nähneensä videokasetin Jacksonista raiskaamassa omia sukulaispoikiaan.
Vuoden 1993 kohun ja seuranneen kaaoksen seurauksena Jackson menetti yhteistyökumppaneitaan ja sponsoreitaan, joutui jättämään Dangerous-maailmankiertueen kesken ja napsimaan lääkkeitä pelkästään pysyäkseen järjissään äärimmäisen stressaavan mediamyrskyn keskellä. Lopulta Jackson tarvitsi nukkumiseenkin voimakkainta kaasua, jota rahalla oli mahdollista käsiinsä saada. Vuosi 1996 ja Ghosts oli oman muistikuvani viimeisiä aikoja, jolloin Michael Jackson vielä hallitsi suvereenisti pop-maailmaa ja Suomenkin mediatilaa. Tuota lyhäriä mainostettiin ja näytettiinkin tuoreeltaan meikäläisessä televisiossa.
Kohut eivät kuitenkaan ottaneet loppuakseen, päinvastoin...
Uusi kierros syytöksiä ja vuoden 2005 oikeusfarssi
Michael Jacksoniin kohdistunut noitavaino saavutti lakipisteensä viimeistään Martin Bashirin ohjaaman dokumentin ilmestyttyä eetteriin vuonna 2003. Jacksonille itselleen kyseistä produktiota tarjottiin keinona puhdistaa julkisivuaan, mutta lopputulos olikin päinvastainen: törkyjournalismistaan tunnetun Bashirin käsissä tervehenkisestä henkilökuvasta kasvoikin oikea roskamedian aarreaitta. Dokkarin pahamaineisimmassa kohtauksessa Jackson pitää syöpälapsta kädestä ja kertoo jakavansa sänkyään lasten kanssa. Tällä kertaa Jackson oli onneksi varautunut kieroihin temppuihin ja julkaisi leikkaamattoman version samasta aiheesta, paljastaen samalla Bashirin valheellisen editoinnin sekä tulevie syyttäjiensä vilpillisyyden.
Seurannutta mylläkkää seurasi nippu uusia syytöksiä lasten hyväksikäytöstä. Vuoden 2005 oikeudenkäynti hakeekin mediasirkuksena ja farssina vertaistaan koko järjestäytyneen yhteiskunna historiassa. Jacksonia puolustaneen Tom Mesereaun mukaan Jacksonin tuomio ei ollut edes lähellä: syyttäjäpuolen todistajat romahtivat täydellisesti lyhyenkin jutustelun jälkeen, puolustuksen esittäessä kuitteja ja todistaessa Jacksonin alibin kerta toisensa jälkeen, syyttävä puoli vain heitti ilmoille uusia päivämääriä ja meriselityksiä. Ainut konkreettinen "todiste" tapauksessa oli Jacksonin asunnosta löytynyt pornolehti, joka olikin ilmestynyt puoli vuotta väitetyn rikoksen jälkeen. Mitään viitteitä pedofiliasta tai homoudesta ei edelleenkään Jacksonin osalta näytetty toteen. Samassa oikeudenkäynnissä käytiin läpi myös vuoden 1993 syytökset, ja kuten jo mainitsin, todisteita rikoksesta ei tuolloinkaan löytynyt. Michael Jackson puhdistettiin siten kerralla kaikista pedofiliasyytöksistä.
Tässä vaiheessa Jackson oli kuitenkin jo menettänyt maineensa, eikä vanha menestys enää tähden elinaikana palannut. Muistankin näihin aikoihin kohistun Jacksonin levyjen floppaamisesta, kun muuatta hänen kokoelmaansa oli myyty vain muutamia tuhansia kappaleita - nykyisin samaista lättyä on myyty jo kuutisen miljoonaa kappaletta. Huippuvuosinaan Michael Jacksonin levyjä myytiin siis miljoonia päivittäin. Heti oikeuden vapauttavan tuomion jälkeen Michael Jackson poistuikin maasta ja muutti Bahrainiin valmistelemaan tulevaa paluukiertuettaan. Paluuta ei kuitenkaan koskaan ehditty näkemään häväistyn tähden ennenaikaisen kuoleman seurauksena vuonna 2009. Jacksonin kuolinsyy oli virallisesti rauhoittavien lääkkeiden aiheuttama hengityksen lamaantuminen.
Evan Chandler, Michael Jacksonin kiristäjä ja uran tuhonnut nilviäinen ampui itsensä muutaman kuukauden Jacksonin kuoleman jälkeen. Epämääräisten huhujen mukaan miestä alkoi omatunto painamaan tahi sitten poika uhkasi isälleen paljastavansa koko jutun ajaen tämän vararikkoon. Lopullisen totuuden tietänee Chandlerin perhe yksin.
