Varjoja (1923)

Otanpa huvin vuoksi käsittelyyn vielä toisen vähän mainstreamimman saksalaisen. Tämä oli Vahakabinetin ja Tohtori Caligarin kabinetin ohella niitä ensimmäisiä katsastamiani saksalaisia mykkäelokuvia joskus muinaisina alkuaikoina. Nykyään tällä on jopa jonkinlaista kovaa kulttistatustakin, toisin kuin minun nuoruudessani.

Tämän tuotantotiedoista on hyvä tietää näin ennakkoon, että tämän taustalla on vaikuttanut vahvasti F.W. Murnaun Nosferatusta kuvaajana tuttu, jo Grieshuusin tarinan arvostelussakin mainittu Fritz Arno Wagner, joka yhdessä Arthur Robisonin ja niinikään Nosferatun lavastus- ja puvustuspuolella vaikuttaneen Albin Graun kanssa edelleen jatkokehittelivät Varjoissa edellisessä esiteltyjä ideoita ja venyttivät ne muutamasta pahaisesta kohtauksesta kokonaisen elokuvan muotoon.

Varjojen tarina on harvinaisen vaikeaselkoinen ja hankala, ei pelkästään siksi että kyseessä on varsin mielikuvituksellinen taide-elokuva, mutta kun tässä ei ole edes selventäviä välitekstejä. Katsominen voi toisin sanoen olla - ja onkin - melko raskas kokemus.

Mitä tästä sain selkoa, tässä rikas aristokraatti järjestää juhlat, jonne rantautuu myös kaupunkiin saapunut salaperäinen taikuri. Juhlissa aristokraatin vaimo on kuitenkin kiinnostuneempi juhlien vieraista kuin niiden isännästä, mikä nostaa piilevät katkerat vihan tunteet pintaan, mutta taikuri pelastaa tilanteen tempuillaan.

Kuten varmaan jo nimestäkin voi päätellä, koko elokuvan suurin show on niissä paljon puhutuissa varjokikoissa ja kokonaisessa varjoteatterissa, jotka ovatkin vielä nykypäivänäkin enimmäkseen poikkeuksellen komeaa ja ilahduttavan mielikuvituksellista katsottavaa. Yhdessä kohtaan nähdään jopa mielenkiintoisen käänteen kautta elokuvaa elokuvassa!

Kaikki muu tässä oikesti onkin jo sitten paljon heppoisempaa tekoa. Kuten jo sanoin, tämä on harvinaisen vaikeaselkoinen, mutta kun oletettu tarinakin on melko... kuiva ja näyttelijätkin heiluvat, ilmeilevät ja ylinäyttelevät häiritsevästi koko ajan. Jopa Nosferatussa pahamaineisesti yli vetänyt Gustav von Wangenheim tekee tässä pienen sivuroolin taatun tunnistettavaan tyyliinsä.

Olen ymmärtänyt tämän olevan monessa tuvassa isompikin elokuvataiteen klassikko ja juhlittu mestariteos, mutta kerrankin voin todeta varauksettomien ylistäjien puhuvan läpiä päähänsä. Varjoja sisältää kyllä muutamia muistettavia kohtauksia ja ideoita, mutta kokonaisuus jää valovuosien päähän minkään valtakunnan mestariteoksesta.



Arvio: 3/5



SCHATTEN - EINE NÄCHtLICHE HALLUZINATION, 1923 Saksa
Tuotanto: Enrico Dieckmann, Willy Seibold
Ohjaus: Arthur Robison
Käsikirjoitus: Arthur Robison, Rudolf Schneider
Näyttelijät: Alexander Granach, Eugen Rex, Fritz Kortner, Fritz Rasp, Gustav Von Wangenheim, Max Gülstorff, Ruth Weyher