tiistai 29. toukokuuta 2018

Yön kolmannes (1971)



Vau.


Huhhuh.

Yön kolmannes on niitä elokuvia, joiden edessä on pakko ottaa hattu pois päästä ja kumartaa. Tällaista elokuvataidetta katsoessa ei voi koskaan täysin olla varma onko kyseessä vain jonkinlainen kieron huumorintajun omaavan taiteilijan luoma käytännön pila kaikille hifistelijöille vai jotain ihan validia taidettakin.

Andrzej Zulawskin elokuvia katsellessa on ainakin istelleni tähän mennessä tullut selväksi, ettei mies ole kovinkaan kiinnostunut rakentelemaan mitään hirveän johdonmukaisia ja loogisia tarinoita tai henkilöhahmoja, vaan miehen elokuvat liukuvat parhaimmillaankin aivan omalla skitsofrenis-neuroottisella taajuudellaan, josta ei aina ota selvää onko se lintu vai kala eikä Yön kolmannes, miehen debyytti, kyllä tässä mielessä tuota pettymystä.




Yön kolmanneksen tarina kertoo miehestä, jonka perheen natsit surmaavat ja joka ensitöikseen liittyy vastarintaliikkeeseen. Elokuvan kuluessa tarina muuttuukin jossain vaiheessa kertomukseksi kokeellisesta täirokotteesta ja tämän kyseisen miehen pestautumisesta laboratorion koekaniiniksi ja täifarmariksi.

Hyvin ominaisena piirteenä tälle elokuvalle kohtaus toisensa jälkeen tuntuu loppuvan kuin seinään ja loikkaavan täysin ennalta varoittamatta täysin toisenlaisiin tunnelmiin kuin oli jääty. Kameratyöskentely on kauttaaltaan levotonta käsikameralla kuvattua liikkuvaa kuvaa ja yksittäiset näytteljät saattavat esittää useampaakin eri hahmoa eri kohtauksissa. Dialogissa ei aina ole kovinkaan kaksista punaista lankaa ja näyttelijätkin vetävät toisinaan tarkoituksella vähän yli.

Sikäli kun ymmärsin tästä yhtään mitään, kyseessä on jonkinlainen päähenkilön kuumehoure, jossa mies tuskailee alun perheen kuoleman hyväksymisen kanssa ja tietyt tapahtumat ja hahmot toistuvat eri tilanteissa siksi hämmentävästi läpi elokuvan, minkä lisäksi kyseessä lienee jonkinlainen viittaus sodan hulluuteen Lopussa päähenkilö näkee vielä itse itsensä sairaalavuoteella tekemässä kuolemaa.




Täikokeet tulkitsin itse viittaukseksi sodanaikaisiin rotukäsityksiin sekä niiden tuhoamiseen pyrkimisen viittaavan holokaustiin, kelvottomiksi katsottujen ihmisten massatuhoamiseen ja ihmiskokeisiin. Arjalaisen herrarodun murheena ali-ihmiset, "ali-ihmisten" murheena täit ja muut syöpäläiset.

Tiettävästi täiosuus kuitenkin perustuu sikäli tositapahtumiin, että puolalaiset osallistuivat mielellään tällaisiin kokeisiin, sillä saksalaiset eivät uskaltaneet tulla lähellekään jos tiesivät henkilön kantavan mukanaan syöpäläisiä.

Yön kolmannes on kummallisimpia elokuvallisia tuotoksia, mutta samalla kiehtovimpia elämyksiä joita olen ikipäivänä nähnyt. Ei missään tapauksessa suositella muille kuin vastaavien hämärien art house -leffojen suurkuluttajille ja muille kanssahifistelijöille.



Arvio: 4/5



TRZECIA CZESC NOCY, 1971 Puola
Tuotanto:-
Ohjaus:
Andrzej Zulawski
Käsikirjoitus: Miroslaw Zulawski, Andrzej Zulawski
Näyttelijät: 
Anna Milewska, Halina Czengery, Hanna Stankówna, Jan Nowicki, Jerzy Goliński, Leszek Długosz, Leszek Teleszyński, Małgorzata Braunek, Marek Walczewski, Michał Grudziński

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.