Ties kuinka kauan jatkuneen neukkumaratonin olisi varmaan luullut sivuavan myös tätä elokuvaa vähän aikaisemmassa vaiheessa, mutta halusin antaa tilaa vähemmän tuntemattomammille klassikoille ennen näitä kaikkein itsestäänselvimpiä tapauksia. Edellisellä katsomiskerralla en lisäksi juuri tästä pitänyt, joten siltäkin kantilta Lakon katselun jouduttaminen tuntui vain täysin luonnolliselta valinnalta.
Mutta tässä tämä nyt sitten vihdoin ja viimein on: mahtavan Sergei Eisensteinin legendaarinen debyyttiohjaus ja yksi niistä vaikutusvaltaisimmista mykistä neuvostoliittolaisista koskaan - elokuva, joka käytännössä kertaheitolla esitteli montaasileikkauksen idean koko muulle maailmalle.
Lakko kertoo nimensä mukaisesti vuoteen 1912 sijoittuvan tarinan lakkoilevista tehdastyöläisistä, jotka tsaarin miehet ja kapitalistit lopulta panevat ojennukseen ja herran nuhteeseen. Yksittäistä päähenkilöä tarinassa ei luonnollisesti ole vaan pääpaino on ajalle ja paikalle tyypillisesti suurissa ihmismassoissa.
Joskus kouluvuosina Lakon viimeksi katsoneena muistin sen olevan paljon huonompi kuin mitä se todellisuudessa on. Oikeasti tästä löytyy suunnilleen kaikki sellaiset perusosaset ja kikat joita tämän ajan neuvostoliittolaiselta elokuvalta ylipäätään osaa kaivata, kuten monipuolisia montaasileikkausia, tietynlaista geometriaa, varjoja, viivoja, estetiikkaa ym. jota pystyy bongaamaan helposti kaikista ohjaajan muista töistä.
Oikeastaan elokuva kokonaisuutena tuntui nykysilmin ja satakunta neukkuleffaa viisaampana harvinaisen tiukalta eikä koko rainassa tainnut olla ainuttakaan turhaa kuvaa tai leikkausta. Suhteutettuna oman aikansa muuhun keskimääräiseen elokuvan tasoon tämän saaman ylistyksen ja gloorian uskoo helposti, vaikka vertaukset Citizen Kaneen tuntuvatkin vähän liioittelulta.
Jos tästä yksi ainut kohtaus pitää mainita, joka jokaisen elokuvan ystävän pitäisi kokea ainakin kerran elämässään niin lopun lahtausmontaasi. Pelkästään tähän tiettyyn kohtaukseen viitataan elokuvissa jatkuvasti edelleen, viimeksi mm. viimevuotisessa The Handmaidenissa.
Yksi mainitsemisen arvoinen ongelma Lakossa kylläkin on ja mikäli vain on sattunut vähänkään lukaisemaan näitä allekirjoittaneen katsauksia todennäköisesti myös tietää mistä tuulee: jostain kumman syystä edes tähän ei ole saatu kunnollisia taustamusiikkeja vaan julkaisija on ilmeisesti ollut huumorituulella ja lisännyt Lakon taustalle jotain halpahintaista MIDI-läppäpimputusta. Miten voi olla mahdollista ettei edes näin tunnetun klassikon taustalle voi saada mitään tämän sopivampaa?
Julkaisijan typerästä töppäyksestä huolimatta Lakko kannattaa katsoa jos vähänkään kiinnostusta löytyy. Tämä nimittäin taitaa kuulua vähintään jokaisen cinefiilin pakolliseen perusoppimäärään siinä missä Chaplinit sun muut klassiset perusteoksetkin. Eikö vielä ole tullut nähtyä? Häpeä!
Arvio: 4/5
STACHKA, 1925 Neuvostoliitto
Ohjaus: Sergei Eisenstein
Käsikirjoitus: Grigori Aleksandrov, Ilja Kravtšunovski, Sergei Eisenstein, Valerjan Pletnjov
Näyttelijät: Aleksandr Antonov, Anatoli Kuznetsov, Grigori Aleksandrov, I. Ivanov, Ivan Kljukvin, Judif Glizer, Maksim Štrauh, Mihail Gomorov, M. Mamin, Vera Janukova, Vladimir Uralski
Arvio: 4/5
STACHKA, 1925 Neuvostoliitto
Ohjaus: Sergei Eisenstein
Käsikirjoitus: Grigori Aleksandrov, Ilja Kravtšunovski, Sergei Eisenstein, Valerjan Pletnjov
Näyttelijät: Aleksandr Antonov, Anatoli Kuznetsov, Grigori Aleksandrov, I. Ivanov, Ivan Kljukvin, Judif Glizer, Maksim Štrauh, Mihail Gomorov, M. Mamin, Vera Janukova, Vladimir Uralski
