Tarina vuokrakorttelista (1947)

Vuokrakorttelin tarina sijoittuu oman aikansa pulasta kärsivään Tokioon, loputtoman sodan ja pommitusten rampauttamien sekä köyhdyttämien ihmisten maailman. Tashiro, Tamekichi ja O-tane ovat kaupungin köyhässä osassa asuvia maankiertäjiä, jotka kukin elättävät itsensä miten parhaiten taitavat. Eräänä päivänä Tashiro tuo köyhäintaloon löytämänsä yksinäisen lapsen, joka kertoo eksyneensä kaupungissa isästään. Erinäisten kiistojen jälkeen köyhät päättävät huolehtia pojasta, kunnes tämän vanhemmat jälleen löydetään.

Tässä taitaa vihdoinkin olla Ozu-leffa, joka ei todellakaan toistele mitään miehen perinteisimmistä kikoista ja kliseistä. Eihän vuosikausen totaalista sotaa seuranneena pula-aikana varmasti resursseja kunnolliseen elokuvaan ollutkaan ja yksinkertaistenkin kohtausten tekeminen oli normaalia huomattavasti työläämpää. Tarina vuokrakorttelista taitaakin olla kaikista Ozun elokuvista ylivoimaisesti kaikkein kevyin ja helpointa katsoa läpi: dialogia tässä on hyvin vähän ja kestoakin tällä on vain reilun tunnin edestä – vain puolet miehen tyypillisistä kaksituntisista hitaista draamoista.

Tällä kertaa pelkkä elokuvan erilaisuus ei ehkä samalla tavalla kuitenkaan vetoa kuin esimerkiksi Tokyo Twilightin tapauksessa, jossa Ozulla oli käytössään huomattavan riittoisammat resurssit yhdistettynä kypsempään tyyliin. Tarina vuokrakorttelista on hyvä elokuva, vaikka se tuntuukin kaikessa simppeliydessään edellistä valovuosia tavanomaisemmalta ja sen unohtaakin käytännössä hyvin äkkiä katsomisensa jälkeen. Ozun elokuvaksi tämäkin on jotain ihan muuta, mutta mainstream-leffaksi sitten taas…

Tulipa tuosta juonesta juurikin mieleen yksi toinen elokuva, joka on tainnut napata tästä idean jos toisenkin: Satoshi Konin Tokyo Godfathers. Miettikää vaikka: joukko laitapuolen kulkijoita löytää lapsen, päättävät huolehtia tästä ja etsiä lapsen vanhemmat. Mitään muuta yhteistä näillä tuskin onkaan, mutta mietinpä millä todennäköisyydellä voi oikeasti tulla samasta maasta kaksi lähes identtisellä peruspremissillä varustettua elokuvaa, joilla ei muka ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.

Lieköhän Kon tarkoittanut elokuvansa pieneksi tribuutiksi yhdelle toiselle japanilaiselle mestarille?


Arvio: 4/5


NAGAYA SHINSHIROKU, 1947 Japani
Tuotanto:
Ohjaus: Yasujiro Ozu
Käsikirjoitus: Tadao Ikeda, Yasujiro Ozu
Näyttelijät: Chishû Ryû, Chôko Iida, Eiko Takamatsu, Eitarô Ozawa, Hideko Mimura, Hohi Aoki, Mitsuko Yoshikawa, Reikichi Kawamura, Taiji Tonoyama, Takeshi Sakamoto