Terje Vigen (1917)

Tuntuu kovin hupaisalta kirjoitella Victor Sjöströmin kaltaisen mestarin urasta tällaisessa epämääräisessä sekajärjestyksessä, mutta henkilökohtaisesti koen tällaisen pienen vaihtelun ja yllätyksellisyyden vain mielekkäämmäksi tavaksi kokea ja kirjoittaa elokuvista. Terje Vigen sijoittuukin ohjaajansa filmografiassa keskeisimpään mahdolliseen taite- ja läpimurtokohtaan, jonka jälkeen tämän nimestä kuhistiinkin ympäri maailmaa jopa Hollywoodia myöden. Ennen tämän kuvaustahan mestari eli nuoruutensa vaikeita päiviä niin taiteellisesti kuin sosiaalisestikin, mistä irtiotoksi tarkoitettu pyöräilyretki Norjaan loi pohjan Terje Vigenin syntyyn saadulle inspiraatiolle.

Tarinan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun alkuvuosiin ja Napoleonin suuren kauppasaarron aikaan. Norjalainen kalastaja Terje Vigen (Victor Sjöström) elättää itsensä salakuljettajana Norjan ja Tanskan välisillä vesillä. Nälänhädän iskettyä mies päätyy kuljettamaan elintarvikkeita ahdinkoon joutuneelle perheelleen vain päätyäkseen lopulta paikalle osuneen aluksen vangiksi. Laivan komentaja kieltäytyy antamasta miehelle armoa ja salakuljettajan perhe kuolee nälkään. Kuin kohtalon oikusta samainen kapteeni perheineen joutuu myöhemmin samaisen vanhan kalastajan pelastamaksi, jolloin tämän harteille jääkin raskas valinta vihamiehensä rakastamisen ja pahan pahalla kostamisen välillä.

En tiedä onko tällaista enää tässä vaiheessa tarpeen erikseen sanoakaan, mutta Terje Vigen on ajalleen tyypillisesti erittäin yksinkertainen elokuva ja pelkästään siksi todennäköisesti monelle myöhempiin teknisempiin tuotoksiin tottuneelle vähän kuivahko elämys. Lievästä primitiivisyydestä huolimatta Sjöström on tiimeineen pelkästään kuvausmielessä osannut hienosti taltioida vuonomaan rikkonaisen rannikon ja loputtoman aallokon värittämiä maisemia, eikä Terje Vigen kuvallisesta yksipuolisuudestaan huolimatta tuntunut missään kohtaa turhaan polkevan paikoillaan tai toistavan mälsästi itseään.

Ei pidä kuitenkaan unohtaman myöskään ohjaajansa aikansa puitteissa poikkeuksellisen moderneja ja edistyksellisiä kertojantaitoja, joista saatiin esimakua jo hienossa Ingeborg Holmissa, josta poiketen ohjaaja on tässä itse astunut kameran eteen esittelemään niin ikään erinomaista osaamistaan näyttelijänä. Vähän vajaan tunnin kesto sujahtaakin tämän kohdalla ohi sukkelaan vaikka ilman erillistä käännöstä, kuten itse tämän teoksen äskettäin nautin. Ruotsalaisten ollessa kyseessä vanhojen mykkäleffojenkin julkaisut on tavallisesti hoidettu huolella ja rakkaudella, eikä osaavasti restauroitu ja hyvällä maulla säestetty Terje Vigen ole yksilönä tässä mielessä poikkeus.


Arvio: 4/5


TERJE VIGEN, 1917 Ruotsi
Ohjaus: Victor Sjöström
Käsikirjoitus: Gustaf Molander, Henrik Ibsen, Victor Sjöström
Näyttelijät: Victor Sjöström