Oliver Twist (1922)

Muuan syrjäisessä köyhässä maalaistalossa tuntematon nuori nainen synnyttää tähän maailmaan poikalapsen, mutta kuolee lapsivuoteelle ehtimättä kertoa tämän todellista henkilöllisyyttä. Vuosia myöhemmin Oliver Twistiksi ristitty poikalapsi asuu köyhien ja orpojen keskuudessa viktoriaanisen Englannin viheliäisimmissä slummeissa. Kunnollista ruokaa ei yhteiskunnalla ole tarjota sen enempää kuin rakkautta tai kiintymystäkään. Pitäydyn spoilaamasta enempää sellaisille, joille tarina ei ennestään ole tuttu muodossa tai toisessa, mutta tulkoon vaikka ihan periaatteenkin vuoksi sanotuksi, että Oliverin tarina on näin tiiviimmässäkin muodossa muutakin kuin pelkkää kurjuuden maksimointia.

Vuoden 1922 filmatisointi Charles Dickensin klassisesta romaanista on käytännössä nimiroolissa nähtävän Jackie Cooganin ja Faginia tulkitsevan, lähes täysin tunnistamattomaksi maskeeratun Lon Chaneyn välistä showta, eikä muilla näyttelijöillä ole kokonaisuudessa juuri paljoa tekemistä. Näihin aikoihinhan huippulahjakas Jackie oli juuri lyönyt itsensä läpi Chaplinin pojassa ja noussut viihdemaailman lapsitähtien suuruusluokkaan, joten Hollywoodin isokenkäiset päättivät johdonmukaisesti toistaa edellisen menestyksen mahdollisimman samanhenkisellä teoksella kovassa nosteessa olleen, synkistelyrooleihin erikoistuneen Chaneyn tähdittämänä. Coogan itse kuvaili karismaattista Chaneytä ”kohtausvarkaaksi”, sillä tämä tuntui varastavan jokaisen kohtauksen vain itselleen.

Teknisenä suorituksena Oliver Twist puolestaan tuntuu kovin rutiininomaiselta hyvältä paremman keskitason megabudjetin Hollywood-draamalta: se ei sisällä minkäänlaisia innovatiivisia tai yllättäviä tehokeinoja varsin perinteisiä, mutta sitäkin näyttävämpiä viktoriaanisen ajan lavasteita ja puvustusta pitemmälle. Näin satakunta samanhenkistä teosta elämässäni nähneenä kaikkein mielenkiintoisinta onkin lähinnä pohtia, miten paljon näiden samoihin aikoihin tehtyjen, samanhenkisten ja samalle ajanjaksolle sijoittuvien elokuvien kallista rekvisiittaa todellisuudessa kierrätettiin sellaisenaan teoksesta toiseen. Nykyaikanahan vastaava säästäväisyys nimittäin kuuluu aivan normaaliin Hollywood-protokollaan.

Oliver Twist on yksi Jackie Cooganin uran kohokohdista, vaikkei tietenkään mikään täydellinen mestariteos olekaan – saati sitten ihan joka makuun muutenkaan. Jackie jatkoi näyttelijänuraansa aina kuolemaansa asti, mutta alkuaikojen menestys karisi nopeasti viimeistään äänielokuvan tulon tietämillä. Sitä ennen Cooganin ympärille olikin jo lehahtanut valtava kohu tämän vanhempien tuhlattua poikansa tienaaman jättiomaisuuden. Seurannut asetus lapsinäyttelijöiden omaisuuden laillisesta suojasta lienee muodossa jos toisessa voimassa edelleen.

Ohjaaja Frank Lloydin elämäntarina on niinikään erittäin mielenkiintoinen, mutta aiheesta todennäköisesti tulee kirjoitettua lisää varhaisia äänielokuvia lähemmin tarkasteltaessa. Mieshän pääsi myöhemmin ohjaaman useammankin huippuelokuvan aikansa suurimpien nimien kanssa ja voitti kokonaisen potin tekoajan juhlituimpia alan palkintoja.

Arvio: 3.5/5


OLIVER TWIST, 1922 USA
Ohjaus: Frank Lloyd
Käsikirjoitus: Charles Dickens, Frank Lloyd, Harry Weil
Näyttelijät: Aggie Herring, Carl Stockdale, Edouard Trebaol, Jackie Coogan, James A. Marcus, Joan Standing, Lewis Sargent, Lon Chaney