sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Karkoitus paratiisista (1962)


Viikonlopun ”rundi” lienee soveliasta päättää tällä erää vielä kerran holokaustiin palaavalla teoksella, yhteen kolmesta suuresta Liike pääkadulla ja Tarkoin vartioidut junat lisäksi. Tätä leffaa sainkin metsästää kuukausitolkulla ennen kuin vahingossa tähän törmäsin toisaalla – vieläpä onnekkaasti ymmärrettävin tekstityksin varustettuna! Kahdesta edellisestä poiketenhan Karkotus paratiisista ei varsinaisesti koskaan ole päässyt nauttimaan jonkinlaista kulttistatusta kummemmasta maineesta ja kunniasta, mutta olin ainakin itse harvoista löytämistäni lähteistä lukenut sellaisia ylisanoja, että odotin tästä suunnilleen uutta Schindlerin listaa, mutta…
Elokuvana Karkotus paratiisista myötäilee vanhoja neuvostoliittolaisia klassikoita hylkäämällä perinteiset päähenkilöt ja selkeät juonirakennelmat suuren kokonaisuuden tieltä. Käytännössä tämä tarkoittaa valtavaa läjää erilaisia teemoja ja irrallisia henkilöhahmoja, jotka nivoutuvat lopussa yhdeksi suureksi kertomukseksi jumalanhylkäämän juutalaisgheton sortajista ja sorretuista, alkaen huolettomasta arjesta ja ihmismassojen lopullisten siirtojen valmisteluista orastavan vastarintatoiminnan kuvauksen kautta aina lopulliseen loppuun, gheton asukkien lähtöön viimeiseen päämääräänsä.

Nyt täytyy kyllä sanoa, että olin loppujen lopuksi erittäin pettynyt näkemääni, sillä odotin tältä niin paljon enemmän. Vaikka kuvallisesti ja näyttelijätyöskentelyltään kyseessä onkin loistava teos, onnistui kerrontatyyli ainakin omaa katselunautintoani syömään enemmän kuin laki sallii – mikä tällaisissa teoksissa tyypillisesti on melko harvinaista omalla kohdallani. Selvästi tätä on ollut tekemässä ihmisiä, joille juutalaisyhteisön tarina on merkinnyt paljon enemmän kuin nykymaailman satunnaisille silmäpareille, mutta tuota erityistunnetta ei ole onnistuttu kovinkaan hyvin audiovisuaaliseen muotoon siirtämään.
Erityisen kiinnostavana piirteenä on kuitenkin nostettava tekijöiden selkeä kiinnostus ihmisten muuttamiseen silkoiksi sieluttomiksi numeroiksi ja koodeiksi, mikä lieneekin koko teoksen kantavin ydinajatus. Saksalaisille sortajille, byrokraateille, valtiokoneistolle ja osin yleisöllekin tapahtumain keskeiset hahmot ovat vain kasvottomia lukuja, joiden kohtaloilla ei ole sen enempää väliä kuin yksittäisten laskutoimitusten tuloksillakaan. Harmittavasti kiinnostava aihe ei vain kovin helposti realisoidu kiinnostavaksi elokuvaksi edes osaavissa käsissä, eikä Karkotus paratiisistakaan sellaiseksi lopulta osoittaudu sen sisältämästä yllättävän lakonisesta kuivasta huumoristakaan huolimatta.


Arvio: 3.5/5


TRANSPOERT Z RAJE, 1962 Tsekkoslovakia
Ohjaus: 
Zbyněk Brynych
Käsikirjoitus: 
Arnost Lustig, Zbyněk Brynych
Näyttelijät: 
Čestmír Řanda, Ilja Prachař, Jaroslav Raušer, Jindřich Narenta, Jiří Vršťala, Ladislav Pesek, Martin Gregor, Valtr Taub, Vlastimil Brodský, Zdeněk Štěpánek

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.