Meripojan elämää (1921)

Kaikki elokuvia katsovat todennäköisesti jo tuntevatkin Charles Chaplinin ja Buster Keatonin kaltaiset komedian suuret hahmot, mutta genressä riitti varhaisempinakin vuosina näiden lisäksi monenkirjavia yrittäjiä vaikka kuinka. Kolmanneksi suureksi mykän ajan suosikiksi tyypillisesti rankattu Harold Lloyd oli parhaimmillaan omana aikanaan jopa kahta edellistäkin suositumpi, mutta on ehkä sittemmin jäänyt monilta vähemmälle huomiolle, omasta mielestäni jopa ihan ymmärrettävistä syistä – mutta niistä lisää sitä mukaa, kunhan alan päästä paremmin jyvälle miehen vuoristoratamaisen uran vaiheista.

Meripojan elämää oli Lloydin uran ensimmäinen, pitkälti vahingossa syntynyt koko illan komedia. Tämän tekoaikaan koomikko oli vielä tunnettu pääasiassa lyhyiden slapstickiin keskittyneiden komediarypistysten pienimuotoisempana tähtenä, nyt käsillä olevasta teoksestakin suunniteltiin alkujaan nimenomaan kevyehköä rutiininomaista lyhytelokuvaa. Tuotantotiimiltä jäi kuitenkin yli sen verran laadukasta materiaalia, että tuottaja Hal Roach päättikin näyttää leikkaamatonta versiota ensin koeyleisölle ja lyhentää sitä saadun palautteen perusteella. Koevedoksesta ei lopulta päädyttä leikkaamaan sekunninkaan vertaa pois; lopputuloksesta tuli valtaisa jättimenestys, joka viimeistään nosti Lloydin suurten maailmantähtien joukkoon.

Eri asia sitten onkin, miten hyvä käsillä oleva teos on ihan itsessään. Meripojan elämän sankari on luonnollisesti Lloydin itsensä esittämä hemmoteltu ja etuoikeutettu porvarinuorukainen, joka päättää osoittaa epäilijöille miehuutensa liittymällä paikallisen laivanvarustamon leipiin. Tietenkin kohtalon koura johdattaa nuorukaisen karskien merikarhujen sekaan kaukana avomerellä seilaavalle purtilolle ja lopulta rikkaiden mahtimiesten hallitsemalle itäiseen kehitysmaahan, jossa tämä lopulta saa osoittaa kykynsä pelastamalla nuoren naisen paikallisen heimopäällikön haaremista.

Meripojan elämäähän ei varsinaisesti missään vaiheessa oltu tarkoitettu pikaista naurutulitusta kaksisemmaksi eepokseksi, ja sen kyllä periaatteessa huomaakin käsikirjoituksesta aivan selvästi. Itselleni jäi kovin tutunoloisesta ja moneen kertaan nähdyistä ideoista kootusta repäisystä kovin kaksijakoinen olo, kuin ensimmäinen ja toinen puolikas eivät olisi lainkaan samasta elokuvasta. Lloydin hahmo itsessään jää mielestäni erityisesti nykysilmään pahasti sympaattisemman Chaplinin ja huomattavasti fyysisemmän Keatonin jalkoihin jonkinlaiseksi vaatimattomaksi keskitien kulkijaksi.

Harold Lloydin pitkää debyyttiä en toisin sanoen itse rankkaa kovinkaan korkealle maestron töiden suhteen, mutta kyllähän Meripojan elämää mykän komedian yleissivistykseen kuitenkin ehdottomasti kuuluu siinä missä moni paljon oivaltavampikin teos – jos ei nyt laatunsa puolesta, niin ainakin historiallisen merkityksensä.


Arvio: 3/5


A SAILOR-MADE MAN, 1921 USA
Ohjaus: Fred C. Newmeyer
Käsikirjoitus: Hal Roach, Sam Taylor, Jean C. Havez, H.M. Walker
Näyttelijät: Harold Lloyd, Mildred Davis, Noah Young, Dick Sutherland