The Element of Crime (1984)

Yksi tanskalainen seitsemännen taiteen suurmestari lähti tästä maailmasta jo 60-luvulla, tälle ammottavalle aukolle paikkaajaa ja gurulle manttelinperijää saatiin odottaa aina 80-luvulle asti, jolloin nuori Lars von Trier nousi maailmanmaineeseen jo ensimmäisellä, ilmeisesti tarkoituksella äärimmäisen repäisevän taiteelliseksi teokseksi tarkoitetulla pitkällä debyyttiohjauksellaan. Vielä tänä päivänäkin kyseessä taitaa olla niitä tekijänsä eniten mielipiteitä jakavia tuotoksia, Cannesin raadin vaikutusvaltaisia jäseniä uhkasi kävellä uloskin jos Trierille olisi menty jakamaan tästä pääpalkintoa. Eipä sitten jaettu, mutta sovinnollisena eleenä Trierille myönnettiin kuitenkin kyseisillä kinkereillä erikoispalkinto onnistuneesta teknisestä toteutuksesta.

Henkilökohtaisesti koen erityisen vaikeaksi pukea selkeän ja ymmärrettävän kielelliseen muotoon, mistä Trierin elokuvassa oikeasti onkaan kysymys, sillä meinasin muutamissa kohdin itsekin putoilla tämän taidepläjäyksen kärryiltä. Sikäli kun itse mitään ymmärsin, on kyseessä matka raspikurkkuisen Michael Elphickin esittämän lähitulevaisuuden murtuneen ja ahdistuneen yksityisetsivän alitajuntaan ja muistoihin. Unimaisen subjektiivisessa menneisyydessään mies jahtaa "lottomurhaajaksi" kutsuttua lottokuponkeja kaupittelevia tyttöjä metsästävää sarjamurhaajaa ja päätyy lopussa hyödyntämään mentorinsa psykologista teoriaa murhaajan mielenmaisen omaksumisesta tämän nappaamiseksi.

Kaiken edellisen hahmottaminen oli katsoessa välillä melkoisen työn ja tuskan takana, eikä olekaan laisinkaan liioiteltua todeta tämän vaativan katsojaltaan melkoista keskittymiskykyä kaiken eteen vyöryvän audiovisuaalisen informaation sulattamiseksi. Onneksi Trier on kuitenkin saanut taiottua elokuvaansa niin hypnoottisen ja taianomaisen visuaalisen ilmeen, ettei katsomista yksinkertaisesti voi jättää keskenkään. Koko tarinahan sijoittuu yhden ihmisen tajuntaan ja seepianvärisestä neo-noirin estetiikasta sekä erityisesti Andrei Tarkovskin Stalkerista ammentava kokonaisuus on jo siksi hyvin vahvasti tyylitelty erilaisilla vertauskuvilla, symboleilla sekä luonnonelementeillä. Viimeisistä tärkein on luonnollisesti vesi, jota nähdään ja kuullaan lähes jokaisessa kuvassa koko elokuvan keston ajan.

En ole vieläkään täysin varma mitä tulikaan taas koettua, mutta pelkän von Trierin luoman uniikin ja vahvan tunnelman sekä maailman tyylitajuisimpaan lukeutuvan kuvauksen yhdistelmän jättämä muistijälki tulee todennäköisesti säilymään ja kummittelemaan omassa tajunnassani sellaisenaan vielä vuosikausienkin jälkeen. En osaa tällaista viihteenä kenellekään tarjota tai suositella, mutta todella vaikuttavana ja ainutlaatuisena elämyksenä The Element of Crime tehnee kauppansa.


Arvio: 4/5


FORBRYDELSENS ELEMENT, 1984 Tanska
Ohjaus: Lars von Trier
Käsikirjoitus: Lars von Trier, Stephen Wakelam, William Quarshie, Niels Vørsel
Näyttelijät: Esmond Knight, Jerold Wells, Me Me Lai, Michael Elphick