Mr. Thank You (1936)

Mr. Thank You on varsin eriskummallinen pikku elokuva. Sen ohjaaja Hiroshi Shimizu tunnettiin ammoisina aikoina yhtenä vanhan ajan suurista japanilaisista mestareista, joka vasta viime vuosina on löytänyt tiensä myös länsimaiseen tietoisuuteen. Yasujiro Ozulle Shimizu oli tärkeä tiennäyttäjä, Kenji Mizoguchille Shimizu oli nero ja arvostettu taitelijakollega; pelkästään kahden edellisen kautta Mr. Thank Youssakin kypsytellyistä ideoista on tullut osa meidänkin aikamme peruskielioppia, vaikka niiden alkuperäinen isä harmittavasti olikin kukkeimmillaan vuosikausia ennen kotimaansa alan kansainvälistä läpimurtoa.

Mitä tulee itse elokuvaan, on kyseessä varsin arkkityyppinen tekijänsä tuotos: kirjaimellisesti hämäävän yksinkertainen, lähes juoneton tarina 30-luvun kuvankaunista japanilaista maaseutua pienellä bussilla matkaavista ihmisistä ja näiden keskinäisistä puuhasteluista. Ainuttakaan henkilöhahmoa ei opita tuntemaan henkilökohtaisesti, humoristista nuorta kuskiakin kutsutaan vain lempinimellä "Herra Kiitos" johtuen tämän kohteliaasta tavasta kiittää väistäviä jalankulkijoita. Yleistunnelma onkin päällisin puolin erittäin huoleton ja positiivinen, maaseudun ihmiset ovat kohteliaita ja iloisia, välillä naukataan jo vähän kirkastakin ja laulu raikaa.

Selatessa suomalaisten katsojien kommentteja Shimizun maaseutumatkaa on tunnuttu verratun vanhoihin lämminhenkisiin kotimaisiin maalaiskomedioihin, mutta todellisuudessa moinen vertaus ontuu todella pahasti, sillä Shimizun automatkalla on myös oma neorealistisen synkkä ja pessimistinen sanomansa, Mr. Thank You kun on oikeasti tarkoitettu kantaa ottavaksi läpileikkaukseksi lama-ajan japanilaisesta yhteiskunnasta. Hiroshi Shimizuhan tunnettiin erityisen empaattisena ihmisenä, jonka sydäntä lähellä olivat vauraasta perhetaustastaan huolimatta aina yhteiskunnan syrjityt ja osattomat, erityisesti köyhät ja orvot lapset.

Tästä sympatiasta yhteiskunnan heikoimpia kohtaan Mr. Thank Youssakin pohjimmiltaan on kyse. Bussimatkalla Japanin takapajuisempien seutujen läpi matkalaisten tiet kohtaavat koko sikäläisen kansankerrosten, kuten yksinkertaisten työläisten ja maalaisten, köyhien ja työttömien, uusrikkaiden autoilijoiden, yksin kulkevan sokean vanhuksen, shintopapin ja pakkotyöhön joutuneiden korealaisten naisten läpi. Tiettävästi tätä osuutta ei oltu käsikirjoitettu laisinkaan vaan kaikki vastaantulijat sellaisinaan ovat olleet puhtaan realismin nimissä aitoja. Vähä bussissa nähtävä draama kertoo länsimaisittain pukeutuneesta miehestä, joka menetti hiljattain perheensä sekä koko omaisuutensa. Yksi matkustajista on vähävaraisesta perheestä tuleva nainen matkalla saattamaan tytärtään myytäväksi vanhan tavan mukaisesti suurkaupungin porttoloihin. Kuvallinen kauneus yhdistettynä pinnalliseen iloisuuteen korostaa alla muhivaa surumielisyyttä ja tragediaa.

Mr. Thank You oli jo valmiiksi yksi omista japanilaisista suosikeistani, ennen arvostin sitä silkan hyväntuulisuutensa sekä nätin realistisen toteutuksensa vuoksi, mutta vasta Shimizun varsinaisen sanoman selkiytymisen myötä opin jo vähän itsekin ymmärtämään, miksi ohjaaja on kotimaassaan perinteisesti ollut niin arvostettu. Kyseessä on silti vain yksi työnäyte nerokkaan tekijänsä satoihin nimikkeisiin yltävästä filmografiasta eikä siksi anna kuin häviävän mitättömän välähdyksen Shimizun äärettömän rikkaasta ja monipuolisesta persoonasta. Lisää on siis nähtävä.


Arvio: 4.5/5


ARIGATO-SAN, 1936 Japani
Ohjaus: Hiroshi Shimizu
Käsikirjoitus: Hiroshi Shimizu, Yasunari Kawabata
Näyttelijät: Kaoru Futaba, Kiyoshi Aono, Shôsuke Agata, Shôtarô Fujimatsu