keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Kansan mies (1928)


Suuren paraatin jälkeen ainut luonnollinen askel jatkaa on arvostella heti perään tämä King Vidorin seuraava klassikko ja mestarityö. Edellisen jättimenestyksen jäljiltä Vidor nousi yhdessä yössä Hollywoodin puhutuimpien ja halutuimpien nousevien kykyjen joukkoon, minkä johdosta sikäläinen sikariporras olikin valmis antamaan kultapojalleen kiitokseksi mahdollisuuden tehdä millainen teos tällä vain sattuisikaan olemaan mielessään. Lopputuloksena syntyi maailman epäamerikkalaisin arkirealismia huokuva draamaelokuva tavallisista ihmisistä ja näiden pienten elämien merkityksettömistä pikku ongelmista. Nykyään tätä pientä draamaa liputetaankin yleisesti kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten mykkäelokuvien joukkoon kuuluvaksi yhdessä Chaplin-klassikoiden ja Auringonnousun kaltaisten suurteosten ohella.

Päähenkilönä nähtävä arjen sankari on nimeltään John Sims, joka syntyy enteilevästi Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä ylpeän isän pojaksi vuonna 1900. Kaikki merkit viittaavat pojasta kasvavan isona jotain todella suurta ja merkittävää, mutta aikuistuttuaan konttoristina työskentelevä nuori mies löytääkin itsensä suurkaupungin kasvottoman ja persoonattoman ihmispaljouden seasta yhtenä monista kaikkine iloineen ja suruineen. Maineen ja kunnian sijaan keskinkertaista John Simsiä odottaakin elämässään avioliittoon astuminen ja perheen perustaminen kaikkine siihen liittyvine ilon ja surun hetkineen.
Ja siinä koko Kansan miehen juoni jo käytännössä olikin. Kyseessä on lähes kirjaimellisesti kuvaus hetkestä erään ihmisen elämästä ilman glamouria ja glitteriä, mutta niitäkin enemmän lämmintä huumoria, ironiaa ja tragediaa kaikkea täydellisyyteen asti yhteen nivottuna kokonaisuutena. Tätä tiettävästi kuvattiinkin aidossa ympäristössä New Yorkissa ja taustalla näkyvät ihmiset, bussit ja autot ovat lähtökohtaisesti autenttisia sekä näyttelijätkin tarkoituksella nimettömiä ja yleisölle tunnistamattomia. Pelkästään kuvausmielessä kyseessä on helposti visuaaliseen kerrontaan erikoistuneen vuosikymmenensä edistyneimpiä teoksia niin Amerikassa kuin kansainvälisestikin, mikä nykykielessä tarkoittaa aivan erityisen tasokasta jälkeä myös meidän aikamme mittapuulla.

Kansan mies oli juhlittu klassikko jo ilmestyessään, mutta studiopomojen puolella suhtautuminen siihen oli jotain aivan muuta. Tiettävästi King Vidorin teos sai pölyttyä hyllyllä vuoden päivät ennen julkaisuaan kahden hyvin erilaisen loppuratkaisun voimin. Alunperin erilaisia lopetuksia kuvattiinkin lähteestä riippuen 7 tai 9 ennen tyytymistä kahteen, joista lopulliseen versioon päätyi koenäytösten ja studion sisäisen kissanhännänvedon jälkeen se traagisempi. Sittenkin tuotantoyhtiön silloinen johtaja vihasi luomustaan niin syvällä antaumuksella, että kehotti suoraan silloista Oscar-raatia antamaan parhaan taiteellisen toteutuksen palkinnon mieluummin jollekin toiselle teokselle. Tämä toinen teos oli lopulta F.W. MurnauAuringonnousu.


Arvio: 5/5


THE CROWD, 1928 USA
Ohjaus: King Vidor
Käsikirjoitus: 
Harry Behn, John V.A. Weaver, Joseph Farnham, King Vidor
Näyttelijät: 
Alice Mildred Puter, Bert Roach, Daniel G. Tomlinson, Dell Henderson, Eleanor Boardman, Estelle Clark, Freddie Burke Frederick, James Murray, Lucy Beaumont

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.