sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

The Clones of Bruce Lee (1981)


Kun nyt päästiin jo alkuun näiden Bruce Leen maineella rahastavien kökkäreisten bruceploitaatio-leffojen ruodinnassa, lienee vain syytä mennä kerralla pulikoimaan altaan syvimpään päähän ja ottaa käsittelyyn tämä ”bruceploitaation Mount Rushmoreksi” ja ”Hongkongin Plan 9 From Outer Spaceksi” tituleerattu genrensä epäpyhä kalkkunaklassikko, joka ainakin paperilla lupaisi mitä mainiointa lauantai-illan viihdettä humalahakuiseen elokuvanautintoon. Jossain päin maailmaa tämä elokuvataiteen merkkiteos tunnetaan hilpeästi myös nimellä "Death Penalty on Three Robots". Miettikääpä sitä.
Tämänkertainen kertomus alkaa Bruce Leen kuolemasta. Britannian tiedustelupalvelu päättää konfiskoida mestarin ruumiin itselleen ja kloonata hullun tiedemiehen avustuksella itselleen kokonaisen armeijan idän ihmemiehiä agenteikseen, mutta onnistuneita yksilöitä saadaankin lopulta luotua vain kolme kappaletta. Nämä kolme opitaankin sitten tuntemaan lakonisesti nimellä Bruce Lee 1 (Dragon Lee), Bruce Lee 2 (Bruce Le) sekä Bruce Lee 3 (Bruce Lai) – koska kolme Bruce Lee -wannabea on parempi kuin yksi, on tähän siis koottu kokonainen trio jäljittelijöitä tulkitsemaan sitä ainutta ja oikeaa!

Mikäli videovuokraamojen vanhat nollabudjetin ninjaleffat sattuvat olemaan tuttua huttua, niin Clowns of Bruce Lee on tyyliltään - ja tasoltaan - hyvin samaa kaliiberia, eli käytännössä kolmesta eri elokuvasta leikattu sillisalaatti, jossa yksi klooni matkaa mätkimään pahaa elokuvaohjaaja ja kaksi muuta Thaimaan tissirannoille eliminoimaan toisen maailmanvalloitusta suunnittelevan mielipuolen tiedemiehen. Kolmikon tiet risteävät vasta aivan lopussa, jossa näiden pitäisi hakata lyttyyn ”Se Ensimmäinen” kaheli tiedeukkeli, jota muuten tulkitsee taattuun bruceploitaatio-henkeen Lohikäärmeen tiestä tuttu John T. Benn, ja jonka kätyreihin lukeutuu Lohikäärmeen kidassa -mies Bolo Yeung. Mutta missä on Chuck Norris!?
Clones of Bruce Lee tuntuu toimivan paperilla huomattavasti paremmin kuin elokuvallisessa muodossa. Jos juoni ei olisi niin kamalan sekava, siitä voisi jopa nauttiakin, mutta mukavan runsaat taistelukohtauksetkin tuntuvat pitemmän päälle vain toistavan itseään Bruce Leen kloonien yksinkertaisesti kloonaillessa esikuvansa temppuja uudestaan ja uudestaan toinen toistaan pökkelömmin. Ehkä toisinaan – hyvin harvoin, mutta kuitenkin – kameran eteen on onnistuttu taikomaan jotain ihan omaakin, loputtomasta turpasaunasta pystyy iloitsemaan ihan silkan itsensä vuoksi ja yksittäisten näyttelijöiden esittämä akrobatia ihastuttaa, mutta valitettavasti kokonaisuus ei onnistu missään kohtaa täysin lunastamaan sekopäisen nerokkaan premissinsä asettamia korkeita odotuksia.


Arvio: 3/5


SHEN WEI SAN MENG LONG, 1981 Hongkong, Filippiinit
Ohjaus: 
Joseph Velasco
Käsikirjoitus: 
Kuang-Hsin Wu
Näyttelijät: 
Bolo Yeung, Bruce Le, Bruce Thai, Dragon Lee, Yi Tao Chang

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.