tiistai 3. heinäkuuta 2018

Every-Night Dreams (1933)


Tokion vaatimattomilla työväenluokkaisilla asuinalueilla sataman läheisyydessä asustaa yksinhuoltajaäiti Omitsu pienen poikansa Fumion kanssa. Pojan isä on teillä teillä tietämättömillä ja äiti elättää lastaan työskentelemällä iltaisin viihdyttäjänä pimeässä lähikuppilassa. Sitten Fumion isä yllättäen palaakin takaisin ja perheen uusi arki näyttäisi vihdoin hymyilevän, mutta sitten sattu onnettomuus...
Mikio Naruse ei tiettävästi pitänyt itse elokuviaan minään kovin vakavana taiteena vaan enimmilläänkin kertakäyttöisenä nopeasti sarjatuotantona kuvattuna viihteenä, joka unohdettinkin muutamien viikkojen ja kuukausien jälkeen. Every-Night Dreamskin ilmestyi vain muutamia viikkoja miehen edellisen, Apart from Youn jälkeen ja monessa lähteessä tähän onkin viitattu jonkinlaiseen kyseisen leffan sisarteoksena tai löyhänä prequelina.

Taisin aiemmin mainita pitäneeni Apart from Youta Mikio Narusen parhaana mykän ajan tuotoksena, mutta uudella katselukerralla muuttaneeni mieleni. Nyt Every-Night Dreamsin tapauksessa alkoi sittenkin tuntua että taisin muinoin vain sekoittaa elokuvat keskenään, sillä kyseessä on tällä kertaa joka suhteessa edellistä parempi teos.
Teknisessä mielessä tämän kohdalla "näkymätöntä" leikkausta on hiottu huomattavasti sitten Apart from Youn ja vaikka Narusen tyyli vielä hakeekin selvästi itseään, miehen tuotosta on jo tässä vaiheessa poikkeuksellisen sujuvaa ja häiriötöntä katsella. Edelleen kehitetty narusemaisen melankolinen tarina on synkkä, mutta liukuu tutun chaplinmaisen sujuvasti kepeän draamaan, komedian ja lopulta tragedian välimaastossa.

Erityisen mieleenjääviä ovat baariin sijoittuvat kamera-ajoja ja nopeita leikkauksia hyödyntävät jaksot, joissa kuvat yksinään kertovat oikeaoppisesti enemmän kuin dialogi koko kohtauksessa. Samaa tasoa on oikeastaan koko lopun elokuvan muukin kerronta, erityisesti Narusen suosimat mielenkiintoiset monitulkintaiset lelumetaforat joita mies ainakin tässä vaiheessa uraansa tapasi vielä viljellä säännöllisesti jokaisessa teoksessaan.
Every-Night Dreams on jälleen loistava suoritus Mikio Naruselta, ehkä miehen tähänastisista elokuvista kaikkein paras. Silti, vieläkin on varaa parantaa. Ja Narusehan paransi!



Arvio: 4.5/5



YOGOTO NO YUME, 1933 Japani
Ohjaus: Mikio Naruse
Käsikirjoitus: Mikio Naruse, Tadao Ikeda
Näyttelijät: 
Atsushi Arai, Chôko Iida, Mitsuko Yoshikawa, Sumiko Kurishima, Tatsuo Saitō, Teruko Kojima

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.