tiistai 17. heinäkuuta 2018

Three Sisters with Maiden Hearts (1935)


Sanotaan nyt ensialkuun vaikka näin, että saamattomuus on perkeleestä. Vaikka tässä on viikon päivät pitänyt tarttua jälleen Mikio Narusen elokuvien ihmeelliseen maailmaan, olen jostain syystä löytänyt vain itseni pelaamasta jotain netin monista tappavan koukuttavista massiivimoninpeleistä. Toisaalta ohjaajien siirtymät mykkäelokuvista äänitekniikkaan tuntien tämän katsominen ei oikein ajatuksenakaan innostanut, mutta tehtävä on mikä tehtävä on.
Three Sisters with Maiden Hearts on siis samanaikaisesti Mikio Narusen ensimmäinen äänielokuva että ensimmäinen kymmenestä ohjaustyöstä uudella studiolla. Tiettävästi yksi Narusen monista kiistanaiheista edellisen studion, Shochikun, kanssa liittyikin osin juuri äänielokuvien tekoon, mistä syystä ohjaajan debyytin kanssa menikin verrattain myöhäiseksi.

Hämmentävästi ja yllättäen tämä elokuva kuitenkin jatkaa tyylillisesti käytännössä suoraan siitä mihin Naruse Street Without Endissä jäi. Tällä kertaa tarinan tapahtumat sijoittuvat huonomaineiseen Asakusan kaupunginosaan, jossa tyrannimainen sairaalloinen äiti pakottaa tyttärensä tienaamaan katusoittajina ja tanssijattarina. Perinteisen narusemaiseen tapaan tälläkin kertaa kyseessä on erittäin synkkä ja masentava tarina. Ohjaajan harmiksi sensori leikkaisikin tästä viimeiset, prostituutioon viittaavat kohtaukset sikseen.
Tiettävästi Narusen äänidebyyttiä pidettiin aikoinaan Japanin siihen asti parhaana äänielokuvana ja vähän poikkeuksellisesti tässä yhtyy vähän itsekin kriitikoiden kehuihin. Narusella on ollut poikkeuksellisella tavalla hallussa ääni siinä missä kuvakin heti ensimmäisellä yrittämällään. Tässä esimerkiksi käytetään kerronnassa jo täysin saumattomasti musiikkia sekä erilaisia taustaääniä ja -hälyä - eräässä kohtaa nähdään jopa kertojaäänella varustettu flashback!

Allekirjoittaneella ei edelleenkään ole minkäänlaisia erityisiä ongelmia Mikio Narusen teosten kanssa eikä Three Sisters with Maiden Heartsissakaan mitään erityisen vialla ole, mutta sitä vain toivoisi että näitä pystyisi oikeasti katsomaan muutenkin kuin vanhoilta ja huonolaatuisilta bootleg-kaseteilta.



Arvio: 4/5



OTOME GOKORO SANNIN SHIMAI, 1935 Japani
Ohjaus:
Mikio Naruse
Käsikirjoitus: Mikio Naruse, Yasunari Kawabata
Näyttelijät: 
Chikako Hosokawa, Chisato Matsumoto, Chitose Hayashi, Kamatari Fujiwara, Mariyo Matsumoto, Masako Sanjo, Masako Tsutsumi, Ryuko Umezono

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.