Bostonin kuristaja (1968)

Iäkäs nainen on valmistautumassa tulevaan jumalanpalvelukseen peseytymällä suosikkioopperansa soidessa iloisesti taustalla. Kun vanhan naisen poika hetkeä myöhemmin saapuu hakemaan äitiään, odottaa asunnolla täydellinen hävityksen kauhistus: vanha nainen makaa myllätyn asuntonsa lattialla kuolleena. Kuolinsyy: kuristaminen.

Vain muutamia viikkoja myöhemmin ruumiita alkaa löytyä lisää ympäri Bostonia. Murhaaja on jättänyt kussakin tapauksessa peräänsä tutun rusettisolmun - yksityiskohdan, joka kytkee rikokset tiiviisti toisiinsa. Yhteenkään asuntoon ei ole murtauduttu vaan uhri on todennäköisesti päästänyt hyökkääjänsä sisään joko omasta tahdostaan tai pakotettuna.

Henry Fondan esittämä yleinen syyttäjä ja Mies ja alaston ase -elokuvien George Kennedyn tulkitsema etsivä käyvät kilpaa kelloa vastaan napatakseen murhaajan ennen kuin on liian myöhäistä. Ainakin osittain tositapahtumiin perustuvan rainan on ohjannut Richard Fleischer, Disneyn animaatioelokuvien kuningastittelin muinoin vakavissaan haastaneen Max Fleischerin poika.

Bostonin kuristaja on arkkityyppisin mahdollinen sarjamurhaajaelokuva, joka käytännössä seuraa hyvän poliisin ja pahan murhamiehen loputonta kujanjuoksua film noir -leffojen henkeä huokuvissa synkeissä kaupunkimaisemissa. Fritz Langin esimerkkiä seuraten tässäkin paljastetaan murhaajasta vain pieniä yksityiskohtia kerrallaan, alkaen tämän käsistä ja päättyen lopulta perusteelliseen psykologiseen perkaamiseen.

Pienenä yllätyksenä Bostonin kuristaja kuitenkin on ainakin jotenkuten jännittävä ja hyvin rakennettu pieni trilleri, vaikka kaikenlaista turhaa dialogia tuntuukin siellä täällä olevan vähän liiankin kanssa. Sikäli kuin itse olen tapauksesta lukenut, ovat monen tämän käänteistä ja rikoksista käännetty elokuvaksi suorastaan hämmentävän tarkasti; esimerkiksi kohta, jossa murhaaja näkee oman peilikuvansa, pelästyy ja lähtee asunnosta perustuu suoraan oikean epäillyn tunnustuksiin.

Jonkinlaisena aikansa erikoisuuteena Fleischer on ainakin alkupuolikkaan ajan keskittynyt kikkailemaan erilaisilla hämmentävillä split screen -kokeiluilla, jotka vain harvoin onnistuivat tuomaan koko juttuun mitään merkittävää uutta. Suurimman osan ajasta joutava tekninen näpräily lähinnä hämmensi ja pitkästytti.

Spoilerivaroitus!

Jos Bostonin kuristaja todella jossain vaiheessa alkaa lyyhistyä kasaan, niin jälkimmäisen puolikkaan kohdalla sittenkin. Murhaaja nimittäin jää kiinni jo pitkän aikaa ennen itse leffan loppua ja viimeinen tunti lähinnä vatvotaan veitikan psykologisia ongelmia kunnon Psyko-tyyliin. Loppujen lopuksi murhaajan todetaankin olevan yksinkertaisesti hullu multipersoonainen mies, joka toteuttikin veritekonsa psykoottisessa tilassa sen tuhmemman persoonallisuuden ollessa vallassa. Näin siis siitäkin huolimatta että murhat päällisin puolin olivatkin selvästi pitkälle harkittuja ja suunnitelmallisia jonkin täysin satunnaisen motiivittoman väkivaltakohtauksen sijaan.

Mitä tulee Bostonin kuristajan itsensä tarinaan, on tosielämän tapaus tälläkin kertaa huomattavasti elokuvaa kiinnostavampi ja ihmeellisempi. Todellisuudessa käsitys julkisuudenhimoisen Albert DeSalvon syyllisyydestä perustui pitkään miehen itsensä antamiin epämääräisiin ristiriitaisiin tunnustuksiin, joiden vuoksi miestä ei koskaan voitu tuomita kuristajan rikoksista.

DeSalvon syyllisyys samoin kuin koko Bostonin kuristajan olemassaolo on sittemmin kyseenalaistettu ja koko vyyhtiä on esitetty usean eri henkilön tekemiksi toisistaan riippumattomiksi seksuaali- ja henkirikoksiksi. Tunnustuksia ladelleen DeSalvon itsensä on epäilty saaneen juttuihinsa yksityiskohtaista tietoa tapauksista raportoineista sanomalehdistä ja muilta vangeilta. Varmuudella mies onkin kyetty yhdistämään vain yhteen murhaan 2000-luvulla tutkittujen DNA-näytteiden avulla.

Albert DeSalvo kuoli vankilassa puukotuksen uhrina marraskuussa 1973. Sen enempää Bostonin kuristajan tapauksesta kuin DeSalvon itsensä murhastakaan ei virallisesti ole koskaan tuomittu ketään.



Arvio: 3/5



THE BOSTON STRANGLER, 1968 USA
Tuotanto: James Cresson, Robert Fryer
Ohjaus: Richard Fleischer
Käsikirjoitus: Edward Anhalt, Gerold Frank
Näyttelijät: George Kennedy, Henry Fonda, Tony Curtis