Elän pelossa (1955)

"Jos eläimet osaisivat lukea, ne tuskin eläisivät Japanissa."

Tähän elokuvaan Akira Kurosawa sai idean tuberkuloosinsa kanssa kamppailevalta vaiosäveltäjältään ja läheiseltä ystävältään Fumio Hayasakalta. Tiettävästi vuonna 1954-55 Japanissa elettiin kiihkeimmän atomipaniikin ja maailmanlopun mielialojen aikaa, joka sai vain entisestään pontta japanilaisen kalastusaluksen altistuttua amerikkalaisten ydinasekokeilujen laskeumalle. Yksi kalastajista kuoli lopulta hepatiittiin, mutta sensaatiomedian kauhukuvien ruokkiman hysteerisen kansan mielissä kyseessä oli selvä merkki lähestyvästä ydinsodasta ja massiivisesta joukkotuhosta, kaiken lopusta.

Elän pelossa on tarkoitettu ohjaajan itsensä mukaan yhtä paljon aikansa liikehdintää kuvaavaksi dokumentiksi kuin sitä synkän humoristisesti käsitteleväksi satiiriksikin. Tarinan päähenkilö on Toshiro Mifunen esittämä ydinsotaa pelkäävä vanhus, joka yrittää läpi elokuvan vakuuttaa perheensä muuttamaan pois Japanista suhteellisesti turvallisempaan Brasiliaan, mutta jonka paniikinlietsontaa vaivaantuneet sukulaiset pitävät lähinnä höperön vanhan miehen omituisena päähänpistona.

Akira Kurosawa ei tiettävästi ollut omien sanojensa mukaan kovinkaan tyytyväinen tähän elokuvaansa, vaan muisteli tätä yhtenä elämänsä vaikeimmista ja raskaimmista ohjaustöistä. Alunperin kyseessä piti olla puhdas komedia, mutta ohjaaja ei kuitenkaan ollut huumoristaan varma, joten koko juttui kääntyikin lopulta enemmän tragediaksi ja jäi siksi sanomaltaan ja tunnelmaltaan epämääräisen sekavaksi.

Tosielämässä tragedia iski myös ohjaajaan itseensä tämän kuultua jo aiemmin Fumio Hayasakan kuolemasta kesken kuvausten. Tiettävästi Kurosawa sairastui vakavaan masennukseen ja miehen ote elokuvasta pääsi siksi viimeistään puolivälistä lipsumaan.

Omaan makuuni Elän pelossa on kuitenkin huomattavasti onnistuneempi elokuva, kuin mitä etukäteen sen maineen perusteella oikeasti odotin. Esimerkiksi jostain Yasujiro Ozun elokuvista poiketen Kurosawa ei selvästi epäröinyt ottaa riskejä ja kokeilla jatkuvasti uusilla teemoilla, minkä vuoksi Elän pelossa tuntuu pienestä sekavuudestaan huolimatta edelleen tuoreelta ja kiinnostavalta.

Kurosawan elokuvan viimeiset kohtaukset tiivistävät sen sanoman täydellisesti. Elän pelossa on tarina paranoiasta ja sen toistuvana teemana on äärimmäinen kuumuus; aurinko, tuli ja helle. Viimeisissä kuvissa vanhus tuijottaa kaukana horisontissa möllöttävää aurinkoa ja julistaa maailmanlopun viimein tulleen ja poloisen maapallon kärvistelevän tulisessa pätsissä. Tuli on loppu, kaiken loppu.



Arvio: 4/5



IKIMONO NO KIROKU, 1955 Japani
Tuotanto: Sojiro Motoki
Ohjaus: Akira Kurosawa
Käsikirjoitus: Akira Kurosawa, Fumio Hayasaka, Hideo Oguni, Shinobu Hashimoto
Näyttelijät: Akemi Negishi, Eiko Miyoshi, Haruko Tôgô, Hiroshi Tachikawa, Kichijirô Ueda, Kyôko Aoyama, Minoru Chiaki, Noriko Sengoku, Takashi Shimura, Toshirô Mifune