Sanshiro Sugata (1943)

Sanshiro Sugata alkaa kameran laskeutuessa tyypilliselle Meiji-kauden vilkkaalle kadulle 1800-luvun lopun japanilaiseen kaupunkiin, jossa lasten voi kuulla laulavan portista jumalaisen viisauden temppeliin, jonne vain valituilla on lupa astua. Paikalle osuu Sugata Sanshiro, taistelutaitoja oppimaan saapuva nuori mies jostakin.

Seuraavassa kohtauksessa Sanshiro on saapunut jiujitsu-kouluun ja kuulee uudenlaisista hengellisemmistä taistelulajiopeista, jotka tuntuvat ärsyttävän suunnattomasti maallisempaan mammonaan mieltynyttä vanhaa koulukuntaa. Uutta oppia kutsutaan judoksi.

Tänä yönä vanhan kuppikunnan nyrkkisankarit aikovat kuitenkin ojentaa kaupunkiin saapunutta mestaria ja kokematon Sugata pääsee todistamaan voimainmittelöä sivusta. Taistelu alkaa perinteiseen kurosawamaiseen tyyliin pitkällä hiljaisuudella, jota seuraa nopea räjähtävä toiminta jossa kukin vanhoista tekijöistä lentää vuorollaan nokilleen läheiseen jorpakkoon. Ylivoimaista turpasaunaa todistanut Sanshiro Sugata hylkää jiujitsun ja päättää liittyä voitokkaan judokan oppilaisiin.

Tässä elokuvan ensimmäiset kymmenen minuuttia, mutta Akira Kurosawa on jo siinä ajassa nerokkaasti onnistunut esittelemään elokuvansa perusteemat sekä judon ulkoisen ytimen muutamalla yksinkertaisella kerronnallisella tekniikalla, joista myöhemmin tuli miehen tyypillisimpiä tavaramerkkejä vuosikymmeniksi. Itse elokuva on tarina Sanshiron kasvusta ja pyrkimyksestä oppia judon todellinen luonne, joka itämaiseen tapaan on paljon enemmän kuin pelkkää fyysistä nujakointia.

Sanshiron Sugatan henkisen kasvun päätepiste löytyy dojon lähellä sijaitsevasta lammesta, jossa mies loppujen lopuksi ymmärtää judon perimmäisen filosofian keskivaiheilla tulevassa poikkeuksellisen kauniissa, japanilaista mystiikkaa huokuvassa lootuskukkamontaasissa.

Judon henkisen ytimen sisäistäminen on kuitenkin vain yksi taipale Sanshiro Sugatan matkassa kohti jumalaista viisautta. Lopussa tuoreen judokan on vielä todistettava taitonsa viimeisessä koettelemuksessa, kaksintaistelussa elämästä ja kuolemasta. Kyseinen tuulisella tasangolla käyty mittelö kuuluu japanilaisen elokuvan kuuluisimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin yksittäisiin taistelukohtauksiin, jonka vaikutuksen genreen pystyy helposti bongaamaan useista myöhemmistä samurai- ja taistelulajielokuvista, kuten Masaki Kobayashin Harakirista.

Akira Kurosawan debyyttiohjaus ei luonnollisesti kuulu miehen uran kirkkaimpiin onnistumisiin vaan tuntuu vielä parhaimmillaankin epätasaiselta ja turhan hitaalta. Siitäkin huolimatta tästä pystyy jo näin varhaisessa vaiheessa löytämään valtavan määrän miehen myöhemmin suosimia tekniikoita erilaisista siirtymistä ja leikkauksista luonnonilmiöiden painottamiseen sekä räjähtävän toiminnan kuvaukseen. Kaikki oleellinen oli kasassa jo kauan ennen mestarin maailmanlaajuista läpimurtoa vuosikausia myöhemmin.

Harmittavasti Sanshiro Sugatan alkuperäistä ohjaajan versiota ei ole enää mahdollista nähdä vaan nykyään saatavilla olevat kopiot perustuvat japanilaisen sensorin myöhempinä sotavuosina saksimiin kymmenkunta minuuttia lyhyempiin versioihin.



Arvio: 3.5/5



SUGATA SANSHIRO, 1943 Japani
Tuotanto: Keiji Matsuzaki
Ohjaus: Akira Kurosawa
Käsikirjoitus: Akira Kurosawa, Tsuneo Tomita
Näyttelijät: Denjirô Ôkôchi, Ranko Hanai, Ryûnosuke Tsukigata, Susumu Fujita, Takashi Shimura, Yukiko Todoroki