Mikio Narusen edellisen kokeilun mentyä ohjaajan ja oman aikansa kriitikoiden makuun ns. penkin alle, päätti Naruse ottaa askelen takaisin tuttuun formaattiinsa. Jotain oli kuitenkin tehtävä jo kuluneen melodraaman uudistamiseksi, joten tällä kertaa päätettiin koettaa taitoja astetta pitemmän ja monimutkaisemman romaanifilmatisoinnin kanssa. Lopullinen teos lähentelikin kahden ja puolen tunnin mittoja, joten raina päätettiin jakaa kahtia. Koska kyseessä kuitenkin on yksi ja sama elokuva, en jaksa vaivautua arvostelemaan näitä puolikkaita erikseen vaan tämä arvio kattaa kummankin.
Tarinan varsinaiseen sisältöön nähden omituisella nimellä varustettu Learn from Experience kertoo Toyomista ja Shintarosta, jotka päättävät karata kaupunkiin saadakseen elää rauhassa jälkimmäisen suhdetta vastustavilta vanhemmilta. Myöhemmin Shintaro kuitenkin päättää palata pyytämään suvultaan suostumusta viedä Toyomi vihille, mutta vanhemmat pakottavatkin tämän naimaan toisen naisen.
Myöhemmin paljastuu, että Toyomi odottaa Shintarolle lasta, jolle ei todennäköisenä yksinhuoltajana pystyisi takaamaan kunnollista tulevaisuutta. Lopulta Toyomi ystävystyykin Shintaron vaimon, Yurin, kanssa ja kaksikko päättää järjestää ongelmansa parhain päin. Mikio Narusen elokuville poikkeuksellisesti tässä nähdäänkin myös onnellinen loppu.
Tälläkin kertaa kyseessä on joka suhteessa siinä määrin perinteinen aikansa naruse ettei tästä oikeasti ole enää edes merkittävää uutta sanottavaa. Mielenkiintoista oli kuitenkin viimeistään tässä vaiheessa huomata miten alkupään teoksissa erikoisena ja vieraana nähdystä länsimaisesta kulttuurista on vajaassa kymmenessä vuodessa tullut vaateparsineen ja tanssiklubeineen jo täysin normaalia arkea Japanissa ja toisaalta miten vanhoista perinteistä on tullut lähinnä vanhusten juttuja.
Omasta mielestäni tätä olisi voinut lyhentää tarinaa roimasti ja julkaista koko elokuvan vaikka yhdessä osassa. Kaikenlaista ylimääräistä dialogia ja pientä tyhjäkäyntiä oli sen verran, etten ainakaan itse näe miksi Learn from Experiencestä piti tehdä niin pahuksen pitkän.
Muutoin kyseessä on jälleen varsin keskinkertaista Narusea.
Arvio: 3/5
KAFUKU ZEMPEN; KAFUKU KOHEN, 1937 Japani
Ohjaus: Mikio Naruse
Käsikirjoitus: Fumitaka Iwasaki, Kan Kikuchi
Näyttelijät: Akira Ubukata, Chieko Takehisa, Minoru Takada, Sadao Maruyama, Setsuko Horikoshi, Takako Irie, Yuriko Hanabusa
Arvio: 3/5
KAFUKU ZEMPEN; KAFUKU KOHEN, 1937 Japani
Ohjaus: Mikio Naruse
Käsikirjoitus: Fumitaka Iwasaki, Kan Kikuchi
Näyttelijät: Akira Ubukata, Chieko Takehisa, Minoru Takada, Sadao Maruyama, Setsuko Horikoshi, Takako Irie, Yuriko Hanabusa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.