Deathstalker IV (1990)

Ei kahta kolmatta, kuten sanonta kuuluu. Koska minä vanha kronikoitsija menin jo kirjoittamaan rasvatun ja korskean Deathstalkerin barbaarisista seikkailuista jo kahden arvostelun verran, lienee vain viisainta täydentää potti vielä tällä neljännellä ja harmittavasti myös toistaiseksi viimeisellä osalla. Vanhan legendan mukaan saagasta suunniteltiin alunperin viiden episodin pituista barbaarisarjaa, mutta tekijöiden tuhlattua lähes kaiken rahansa jo kahdessa ensimmäisessä homma lähtikin nopeasti täysin sivuraiteille. Kolmas episodi yritti vielä tuoda jotain oikeasti uutta koko keitokseen, mutta surkeasti epäonnistuen. Deathstalker IV taas tyytyy pelaamaan varman päälle ja jatkojalostamaan useita ensimmäisen osan kohtauksia sellaisenaan muutamalla väliin lisätyllä twistillä.

Hyvänä uutisena voi ainakin jo näin alkuun mainita uhkean lihaksikkaan Rick Hillin palanneen uransa huikeimpaan rooliin maailman kamalimpia one-linereita veistelevänä blondina barbaarina eikä kierrätysmateriaalissakaan periaatteessa mitään vikaa ole, kuuluuhan ihka ensimmäinen kuolemanstalkkeri sarjansa viihdyttävimpiin esityksiin. Ongelmaksi muodostuukin tällä kertaa kaikki väliin lisätty juonellisempi osuus, jossa ei parhaimmillaan ole mitään päätä eikä häntää, vaikka positiivisena puolena tekijät ovat kerrankin ymmärtäneet esitellä sankarin jo aivan alussa, joten sarjaa tuntematonkin pysyy helposti perillä tämän henkilöllisyydestä. Edistystä edellisestä osasta on siis ainakin näennäisesti tapahtunut.

Puhutaanpa kuitenkin neljännen stalkkerin "juonesta". En vielä muutaman tunnin katselun jälkeenkään ole täysin varma mistä tämä kertoo vai kertooko yhtään mistään. Alussa Deathstalker on sarjan perinteille uskollisesti tappelemassa ja heittämässä huulta "jossain metsässä", jossa joku mainitsee jonkun taisteluturnauksen jossain linnassa. Myöhemmin Deathstalker sitten menee mukaan taistelemaan, mutta turnauksen järjestäjä onkin joku paha nainen. Deathstalker tapaa jonkun mustatukkaisen ukkelin, joka painelee pahaa naista takahuoneessa. Sitten paha nainen yrittää herättää henkiin joukon patsaita ja jotain ihmeellistä tapahtuu ja tapellaan. Sitten elokuva loppuu.

Deathstalker IV oikein tirisee kunnon juustoa ja siipikarjakastiketta vaikka muille jakaa, alkaen vaikka barbaarilan hömelöstä vaatemuodista ja taustalla lähes tauotta pauhaavasta onnettomasta syntikkapimputuksesta. Kokonaisuuskin hyödyntää jo kertaalleen nähtyä barbarointia niin olan takaa, että yhtä hyvin voisin mennä arvostelemaan sen ensimmäisen leffan ja jättää tämän vain tähän. Riku Mäen huikeiden näyttelytaitojen ja öljytyn hypermaskuliinisen olemuksen lisäksi tässä ei oikeasti ole mitään ihmeellistä kirjoitettavaa, oma tarkkaavaisuuteni ei riittänyt tämän kohdalla pienten virheidenkään kalasteluun. Tissejä ja väkivaltaa kuitenkin oli tämän lajin teokselle aivan liian vähän, joten siitä nyt yksistään jo lähtee pisteitä.


Arvio: 2.5/5


DEATHSTALKER IV: THE MATCH OF TITANS, 1990 USA
Ohjaus: Howard R. Cohen
Käsikirjoitus: Howard R. Cohen
Näyttelijät: Anya Pencheva, Brett Baxter Clark, Djoko Rosic, Maria Ford, Michelle Moffett, Rick Hill