lauantai 18. huhtikuuta 2020

Mighty Mouse: The New Adventures (1987)


Fire and Ice - Tulen ja jään maa floppasi aikoinaan niin pahasti teattereissa, että Ralph Bakshin oli vaikeuksia saada rahoitusta suunnittelemilleen projekteille vielä vuosikausia myöhemmin. Eräässä vaiheessa mies oli ehtinyt luonnostelemaan filmatisointia J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa -klassikosta, mutta koko juttu kuivui kokoon kirjailijan kieltäydyttyä myymästä tälle oikeuksia teokseensa. Pisimmälle miehen monista suunnitelmista pääsi aikansa teinielokuville virnuileva Bobby's Girl, jonka rahoitus katkesi lopulta aiheesta kiinnostuneen tuotantoyhtiön johdon vaihduttua nuivempaan. Ralph suunnitteli näillä main useiden karvaiden epäonnistumisten jälkeen jäävänsä jo kokonaan eläkkeelle, kunnes tälle tarjottiin yllättäen mahdollisuutta Rolling Stonesin Harlem Shufflen osittain animoidun musiikkivideon ohjaamiseen.
Näin jälkikäteen tuo kyseinen musiikkivideo taitaakin olla kaikkein muistettavinta, mitä yhtyeellä oli kyseisen kappaleen suhteen tarjota. Animaatiosta kyseisessä pätkässä oli pääosin vastuussa kaveri nimeltä John Kricfalusi, kanadalainen pitkälle itseoppinut animaattori ja kapinallinen, joka lähti 70-luvun lopulla Kaliforniaan toteuttaakseen unelmansa kokonaisesta urasta animaation parissa. American Pop oli Kricfalusin ensimmäinen yhteistyö Ralph Bakshin kanssa, jonka leivissä ja opissa mies tuli vähä vähältä saamaan yhä huomattavampaa roolia ja nousemaan lopulta vanhan mestarin rinnalle ohjaajaksi asti. Kricfalusin mietteitä voipi lukea lisää miehen henkilökohtaisesta blogista.

Mighty Mouse: The New Adventuresin oli tarkoitus olla Ralph Bakshin ja kumppaneiden loistelias paluu televisiopiirrettyjen pariin. Ennen pitkien elokuvien pariin siirtymistään Bakshi oli työskennellyt Terrytoonsilla erilaisten animaatiolyhäreiden parissa ja yksi firman suosituimmista hahmoista oli Teräsmiestä parodioiva Mighty Mouse, joka tunnettiin erityisesti tavastaan yhdistellä humoristisesti piirrettyä slapstickiä ja laulettua operettia. Kyseinen piirretty ei koskaan ollut yhtä suosittu kuin ajan muut jättiläiset, mutta kun Ralph Bakshi eräässä tapaamisessa muuan amerikkalaisen televisiokanavan johdon kanssa vihjasi omistavansa oikeudet hahmoon, oli rahoitus kokonaista sarjaa varten kerralla taattu.
Lopullinen tuotos on vähintään yhtä paljon John Kricfalusin kuin Ralph Bakshinkin näköinen komediapaukku. Mighty Mousea tehtiin vain 19 jaksoa, joista jokainen episodi koostuu kahdesta lyhyemmästä pätkästä, joita ei periaatteessa ole käsikirjoitettu perinteiseen tapaan vaan pääpaino on ollut humoristisessa toiminnassa ja luovassa hulluttelussa. Päähenkilö on edelleen supersankareita sarkastisesti parodioiva Mighty Mouse sekä tämän hiirikaupungissa pienessä tehtaassa työskentelevä alter ego on Mike Mouse, jota kukaan ei luonnollisesti arvaa siksi samaksi viittaheppuliksi. Tyypillisesti Mighty Mouse päätyy pelastamaan yhä uudestaan sydänkäpystään Pearl Pureheartia erilaisten supervihollisten kynsistä, mutta sarjalla ei varsinaisesti sen pitemmälle ole yhtä ainutta kiveen hakattua formaattia. Mitä tahansa voi tapahtua.

Nykymaailman ihmeisiin tottunut ei ehkä ensisilmäyksellä noin vaan osaakaan arvata miten vallankumouksellinen piirretty Mighty Mouse: The New Adventures on aikoinaan ollut. Kasarillahan kaikki televisioon asti päätynyt animaatio oli pitkälti lelufirmojen ohjauksessa halpamaissa valmispaloista tuotettua poliittisesti korrektia ja pienille lapsille suunnattua liukuhihnaroskaa, Mighty Mouse taas ei käytännössä yritä myydä yhtään mitään kenellekään, äärimmäisen tasokas animaatio on naurettavuuksiin asti ilmaisuvoimaista, meno parhaimmillaan suorastaan anarkistisen kahelia ja huumori todella riskiä sekä epäkorrektin aikuismaista. Tekoaikaan näin ikimuistoisen villiä ja tasokasta piirrettyä ei näköradiossa varmaan oltu lännessä nähtykään. Kaikista tämän tekijöistäkin on käytännössä sittemmin tullut valtavan isoja kihoja alallaan.
Tässä esimerkiksi yksi omista suosikkijaksoistani aivan sarjan elinkaaren loppupäästä: Mighty Mouse on jäänyt ansaan televisioon ja keskelle vanhoja piirrettyjä. Koko erilaisia tyylejä keskenään sekoittava episodi on omistettu Disneyn, Hanna-Barberan, animejuttujen ja monen muun tämän tekijöiden vierastaman genrensä tuotoksen parodioinnille. Väliin on tietysti muistettu heittää myös jokunen kiero monimielisyyskin: erään klassisen piirroshahmon nimi esimerkiksi on väännetty "thunderstickiksi", joka on siis synonyymi penikselle. Itse olin tässä kohtaa niin hölmistynyt, että jouduin kelaamaan muutamaan otteeseen takaisin, mutta kyllä se siellä on.


Kricfalusin ja kumppaneiden ilmaisukyky oli jo tässä vaiheessa kukkeimmillaan.
Sekopäisen huumorin ja loistavan animaation lisäksi Mighty Mousen ehdottomana vahvuutena on mainittava ääninäyttelyn jo itsessään naurattava huikea taso. Katsokaapa erityisesti ensimmäinen jakso, jossa nykyajan Disney-sivuhahmoista tunnettu nuori Patrick Pinney tekee elämänsä övereimmän roolin mielipuolisena superpahiksena. Yhtenä vitsinä Pinney kuullaan myös Mighty Mousen äänenä, joten kaveri on parhaimmillaan joutunut käymään melkoisen lennokasta yksinpuhelua äänityskopissa. Vaihtoehtoisesti muutamaa jaksoa myöhemmin Rocky IV:sta tuttu Michael Pataki revittelee lehmänä.
Olen tappanut aivan liikaa aikaa ja aivosoluja päästäni tämän sarjan parissa, mutta näin hauskaa ja kekseliästä animaatiota kelpaakin nauttia enemmän kuin laki sallii. Harmi vain, että tässä on yksi ainut todella paha ja sukkelaan eteen tuleva ongelma, jota ei pääse millään fanipoikakaan yli eikä ympäri. Näin kovan luokan animaation tuottaminen on nimittäin kauhean kallista ja aikaa nielevää puuhaa, joten tekijät ovat päätyneet vähintään joka kolmannessa jaksossa vain kierrättämään vanhaa materiaalia alkuperäisistä lyhäreistä, lopussa myös sarjasta itsestään. Monessa muussa piirretyssä on vuosien varrella harrastettu samaa, mutta ei samanlaisessa mittakaavassa kuin Bakshin Mighty Mousessa. Se on kuulkaas tosi hanurista.
Kohun aiheuttanut kohtaus stillkuvina.

Vähintään yhtä typerältä tuntuu, ettei Mighty Mousea yleisesti nykyään muistetakaan sen laadusta ja mullistavasta vaikutuksesta koko myöhempään televisiopiirrettyjen genreen vaan pitkälti kohusta, joka aikoinaan tappoi kerralla koko sarjan. Seitsemännessä, Chaplinin Kaupungin valoja parodioivassa episodissa nimittäin on kohtaus, jossa Mighty Mouse ottaa taskustaan pulveriksi murskaantuneen kukkasen ja nuuhkaisee sitä. Erään kristityn perheen vanhemmat sattuivat näkemään kyseisen pätkän ja huomasivat Mighty Mousen olevan Fritz - kova kollin ja Coonskinin tekijän luomus. Piankos aiheesta nousikin valtava kokaiinikohu tekijöidensä vakuutteluista huolimatta. Kun Bakshi lopulta taipui sensuroimaan kyseisen kohtauksen, pidettiin tätä merkkinä huumesyytöksiin myöntymisestä ja koko roska käytännössä teurastettiin kuoliaaksi siltä istumalta.


Arvio: 4/5


MIGHTY MOUSE: THE NEW ADVENTURES, 1987 USA
Ohjaus: 
Bob Jaques , Bruce Woodside, John Kricfalusi, John Sparey , Kent Butterworth, Ralph Bakshi
Käsikirjoitus: Andrew Stanton, Doug Moench, Eddie Fitzgerald, Ethan Kanfer, Jim Reardon, Rich Moore, Tom Minton
Näyttelijät: Bill Farmer, Candy Candido, Charlie Adler, Dana Hill, Joe Colligan, Maggie Roswell, Michael Pataki, Patrick Pinney, Rodger Bumpass

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.