Hah! Vihdoin ja viimein pääsen sanomaan painavan sanottavani tästä Ralph Bakshin uran ehkäpä kaikkein pahamaineisimmasta teoksesta. Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?in jättimenestyksen jalanjäljissä vanha mestari nimittäin tuli kaivaneeksi aiemmin hautaamansa suunnitelmat näyteltyä ja animoitua leffaa fuusioivasta tarinasta, yhdisti alkuperäiset luonnokset muutaman edellisen epäonnistuneen televisioproduktion yli jääneisiin ideoihin ja muokkasi kokonaisuudesta trendikkään sekä omaperäisen lapsilta kielletyn kauhuelokuvan, jota saatiin vielä tuottamaan Perjantai 13. päivä -sarjasta tuttu Frank Mancuso Jr. yhdessä Bakshin uran suurimman budjetin kanssa, joten lähtökohtaisesti kaiken piti mennä nappiin.
Bakshin tietämättä Mancuso kuitenkin oli kyllästynyt kauhuleffoihin ja halusi koettaa jotain paljon kunnianhimoisempaa, ja tämä palkkasikin siksi muutama kaveriaan kirjoittamaan koko roskan uusiksi ohjaajan tietämättä. Kun kuvausten oli lopulta tarkoitus alkaa, ilmestyi herra yliherra kertomaan tempauksestaan Bakshille itselleen, joka kiitti pomoaan antamalla tälle kunnon luuvitosen naamariin ja kieltäytymällä kohteliaasti ohjaamasta moista katastrofia. Studion uhattua vanhaa mestaria oikeustoimilla tämä kuitenkin alistui, sillä Bakshi ajatteli ainakin hauskan ja lennokkaan animoinnin ohjaamisen olevan kaiken vaivan arvoista. Jälkikäteen mies on kuitenkin myöntänyt olleensa tässä suhteessa väärässä.
Ennen itse asiaan paneutumista haluan kuitenkin käydä lyhyesti läpi muutama juttua, joista tässä tekeleessä satun pitämään kovasti. Ensimmäinen on Barry E. Jacksonin komeat surrealistiset taustamaalaukset, joita olenkin tainnut jo aiemminkin kehua ainakin American Popin kohdalla, mutta Cool Worldin mielikuvituksellisen designin parissa mies on ehdottomasti parhaimmillaan; monet tämän taustoista kelpaisivat sellaisinaan helposti mihin tahansa tämän maailman taidegalleriaan juhlapaikalle ihailtavaksi. Monen parjaama, eri tyylejä sulavasti sekoitteleva villi animaatio on sekin parhaimmillaan mielekästä katseltavaa, etenkin lopun lennokkaassa kliimaksissa, vaikka näytelty kuva onkin yhdistynyt animoituun hyvin puolivillaisesti jopa kokemattoman amatöörin silmin katsottuna.
Edellisellä tahtoo sanoa, että vaikka Cool World lemuaakin todella pahalle ja kauas, ei kyseessä kuitenkaan ole täysin ydintään myöden mätä tekele, vaan Bakshi tiimeineen yritti tosissaan musertaa onnettomista lähtökohdistaan edes katsottavan lopputuloksen, mutta mikään ihme ei kykene pelastamaan tätä teosta sen syöpäkasvaimia aiheuttavalta käsikirjoitukselta, joka luokattomuudessaan lienee surkeimpia, joita Hollywoodista on koskaan tähän maailmaan syntynyt… niin kuppaista kakkendaalia, että sen kynäilleen duon ura elokuvakäsikirjoitusten parissa tyssäsi tämän jopin jälkeen kuin seinään.
Olen monen leffan tapauksessa moittinut tarinaa kliseisyydestä ja kaavamaisuudesta, mutta Cool Worldissa ongelmaksi muodostuukin, ettei se varsinaisesti ole kumpaakaan. Tässä ei ole edes yhtä selkeää päähenkilöä, vaan vähä juoni poukkoilee useamman henkilöhahmon kesken vailla logiikkaa vain päätyäkseen lopulta lähes täsmälleen samaan pisteeseen kuin mistä koko kalabaliikki ylipäätään alkoi. Yksikään hahmoista ei opi mitään, muutu mitenkään oleellisesti tai kuole eikä perinteistä sankarin matkaakaan periaatteessa nähdä laisinkaan, joten Cool Worldin tarina ei käytännössä etene mitenkään merkitsevässä mielessä ensimmäisestä kohtauksesta yhtään mihinkään.
Barry E. Jacksonin surrealistista konseptitaidetta.
Seuraavaksi vankilassa vaimonsa salarakkaan murhasta istuva sarjakuvapiirtäjä teleporttaa itse animaatiohahmojen maailmaan vain teleportatakseen myöhemmin takaisin samaiseen vankilaan. Koko juttu unohdetaan välittömästi, samoin kuin mainittu murha. Alussa muistetaan kuitenkin mainita animaatiomaailman olevan kyseisen sarjakuvapiirtäjän mielen tuotosta, mutta pian todetaankin ettei se olekaan, vaikka sitä sattuvatkin asuttamaan kyseisen veijarin luomukset!
Tässä vaiheessa on takana jo lähes täydet 30 minuuttia, eikä järjellistä juonta vieläkään ole horisontissa. Kuvaan astuu Holli Would, animoitu vamppi, joka haluaisi kovasti olla oikea ihminen, ja animaatiohahmon sekä ihmisen välisen seksin kautta tuo ihme olisi sitten mahdollinen. Miten, miksi tai mistä Holli sattuu sen tietämään, ei luonnollisesti koskaan katsojalle selitetä sen enempää kuin koko animaatiomaailman spontaania olemassaoloa tai mitään muutakaan koko leffassa nähtävää ja kuultavaa. Lopulta ensimmäisen tunnin jälkeen Holli kuitenkin harrastaa vaakamamboa sarjakuvapiirtäjän kanssa ja muuttuu ihmiseksi. Seuraa viimeiset kolme varttia, jonka ensimmäisen 42:n minuutin aikana ei tapahdu yhtään mitään. Lopussa tyhjästä kuitenkin ilmestyy maailmanlopun vekotin, päivä pitäisi pelastaa ja Ralph pääsee vihdoin onanoimaan oikein olan takaa animaationsa kanssa. Elokuva loppuu.
Pala alkuperäistä storyboardia by Louise Zingarelli.
Varmaankin maailmasta löytyy monia huomattavasti kädettömämpiä pikkubudjetin amatöörileffoja ja halpamaissa tuotettua kuraa, mutta Cool World on pelkästään käsikirjoitusmielessä ylivoimaisesti sontaisinta jälkeä kaikista lyhyen elämäni aikana näkemistäni ison budjetin Hollywood-rainoista. Cool Worldin käsikirjoitus on oikeasti niin luokatonta mönjää, ettei sitä kykenisi pelastamaan itse Spielbergkään. Sääliksi käy Ralph Bakshia, jolla oli alkujaan täydelliset menestyksen avaimet taskussaan, mutta jota Hollywoodin rahamiehet kusivat lopulta pahemman kerran linssiin. Cool World olisi voinut olla nimensä mukaisesti cool, mutta nyt käsissä on vain kilometrien päähän löyhkäävä läjä lämmintä saastaa. Bon appétit!
Arvio: 1.5/5
Lisää kuvamateriaalia löytyy Animation Resourcesin sivuilta sekä Ralph Bakshin itsensä Facebook- ja Twitter-sivuilta, sekä monesta muusta animaatioon ja Bakshin uraan keskittyvästä pienemmästä julkaisusta eri sivustoilla.
COOL WORLD, 1992 USA
Ohjaus: Ralph BakshiKäsikirjoitus: Mark Victor, Michael Grais
Näyttelijät: Brad Pitt, Deirdre O'Connell, Gabriel Byrne, Janni Brenn, Kim Basinger, Michele Abrams
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.