Ei sitä varmaan ihan uskoisikaan minkälaisia helmiä täysin tyhjänpäiväiseltä tuntuvasta vanhasta lapsuusvuosien leffakokoelmastaan löytää. Pilvikallion vauhtikisat muistan ostaneeni legendaarisesta Anttilan alelaarista muutamalla markalla ja unohtaneeni koko leffan lopulta vuosikausiksi jonnekin, ennen kuin virisi näin vanhuusvuosina erityinen kiinnostus katsoa tämä vielä uudemman kerran. Kyseessä on nimittäin kaikkien aikojen menestynein norjalainen elokuva ja sikäläisen animaattorilegenda Ivo Caprinon pääteos, jolla oli muinoin pelkästään kotimaassaan enemmän katsojia kuin koko vuonomaassa on asukkaita, eli ihan helkutin saakelisti.
Nimessäkin komeileva Pilvikallio on kaukana jossain sijaitseva pikkuinen unelias kyläpahanen, jonka keskipisteenä komeilevalla nyppylällä asustaa polkupyöriä korjaileva vanha ukko Aleksi Pellinen eläinystäviensä Pekka-harakan ja Taavi-siilin kanssa erilaisia kotitekoisia keksintöjä tehtaillen. Aleksi Pellisellä oli muinoin oppipoika, joka sittemmin on alkanut sellaiseksi mustiin pukeutuvaksi pahaksi formulakuskiksi. Vanha ukko ystävineen on päättänyt rakentaa itselleen oman supernopean kilpa-auton ja peitota katalan kelmin huikeassa kilpa-ajossa.
Pilvikallion vauhtikisojen juoni kuulostaa kuin suoraan jostain kliseisistä kasarileffoista repäistyltä, mitä se kai tavallaan onkin, mutta tämä vain on tehty vuosikymmen ennen niitä muita... Niin tai näin, asia ei ainakaan itseäni häirinnyt tippakaan, sillä viiden hengen tekijätiimillä on selvästi ollut hauskaa tätä tehdessään, ja erilaisia yllättäviä irtovitsejä pystyy näin vanhemmiten bongaamaan omaksi ilokseen vaikka kuinka: sankareiden formulatallin sponsorina esimerkiksi toimii "Aladdin Oil" -niminen yritys, kun taas pahan oppipojan sponsori on tietysti erittäin luotettavalta kuulostava firma nimeltä "Snake Oil".
Parhaimmillaan mukavan tunnelmallinen ja hidas tarina ei kuitenkaan ole Pilvikallion vauhtikisojen "juttu", vaan sen huikean hieno nukkeanimaatio, joka vetää helposti vertoja lähes mille tahansa toiselle saman lajin teokselle. Näinkin eksoottisessa paikassa tuotetuksi animaatioksi nukkejen designin yksityiskohtaisuus ja liikkeen sulavuus on parhaimmillaan suorastaan häkellyttävän laadukasta jälkeä. Klimaattinen rallikohtaus on luonnollisesti koko elokuvan suola ja sokeri, ja pitää sellaisenaan kokea jokaisen. Elokuvan tekijät menivät hifistelyssään rakentamaan sankareiden formula-autosta oikean elämän toimivan kopionkin, jossa on oikea suihkumoottori ja kaikki. Se on nykyisin suuri nähtävyys.
Omasta puolestani voin sanoa Pilvikallion vauhtikisojen olleen positiivinen yllätys, kun muistelen mukulavuosien reaktioitani tämän erilaiseen tyyliin verrattuna esimerkiksi paljon tutumpiin Disney-leffoihin. Suomenkielisestä dubbauksesta on kuitenkin sanottava, että vaikka siinä selvästi paljon vanhan isoja nimiä onkin mukana, on ainakin omassa kopiossani äänenlaatu kammottavan huono, eikä puhutusta tekstistä saa parhaimmillaan mitään selkoa. Tämä voi olla vain oma ongelmani, mutta mitä olen kuullut, ei englanniksi puhuttu sen enempää kuin alkuperäinen norjankielinenkään ääninäyttely tässä tapauksessa meikäläiselle häviä.
Arvio: 4/5
FLÅKLYPA GRAND PRIX, 1975 Norja
Ohjaus: Ivo Caprino
Käsikirjoitus: Ivo Caprino, Kjell Aukrust, Kjell Syversen, Remo Caprino
Näyttelijät: Aila Arajuuri, Helge Herala, Jussi Jurkka, Martti Järvinen, Matti Ranin, Pekka Autiovuori, Pentti Irjala
Arvio: 4/5
FLÅKLYPA GRAND PRIX, 1975 Norja
Ohjaus: Ivo Caprino
Käsikirjoitus: Ivo Caprino, Kjell Aukrust, Kjell Syversen, Remo Caprino
Näyttelijät: Aila Arajuuri, Helge Herala, Jussi Jurkka, Martti Järvinen, Matti Ranin, Pekka Autiovuori, Pentti Irjala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.