Repo Man (1984)

Tässä jokin aika sitten tulin testanneeksi erään vähän nuoremman elokuvaharrastajan yleissivistystä kysäisemällä josko tämä tietäisi Repo Mania, tätä lähes jokaisen elokuvan ystävän yleissivistyksen kuuluvaa kulttielokuvien kuningasta.
”Joo!” hän vastasi.
”Kyllähän mä sen tiedän. Sehän on se missä Jude Law takavarikoi ihmisten elimiä.” hän jatkoi.
”No ei. Kun mä tarkotin sitä vanhaa kasarielokuvaa missä punkkaria näyttelevä Emilio Estevez takavarikoi autoja Harry Dean Stantonin kanssa. Siinä on ufoja, hullu tiedemies ja vaikka mitä kaikkea. Se on klassikko.” minä vastasin.
”Pyh. Sä vaan yrität leikkiä jotain snobia koko ajan. Jude Law on paras.” hän vastasi. Nykynuoriso on pilalla.

Repo Man on vähintäänkin idearikas elokuva. Sen päähenkilö on punknuori Otto, joka erinäisten vaiheiden jälkeen päätyy Harry Dean Stantonin ja kumppaneiden kanssa takavarikoimaan velkaongelmissa painivien ihmisten autoja. Samaan aikaan hullu tiedemies on karannut ufoja auton takakontissa ja koko maa on miehen perässä salaisesta palvelusta repomiehiin. Miten elokuvan loppu pitäisi ymmärtää, sitä en osaa sanoa, mutta hieno se on joka tapauksessa. Repomiehen homma on aina jännittävää.

Punk-mies Alex Cox oli ensimmäisen elokuvansa aikaan todella kovassa vedossa. Mies on pienellä budjetilla pystynyt luomaan erittäin sisällökkään ja persoonallisen hauskan komedian ilman kaupallisuuden raskasta taakkaa. Ensimmäisellä katselukerralla yllätyin täydellisesti miten nokkelaa elokuvan dialogi oikeastaan on, puhumattakaan erittäin napakasta ja hallitusta ohjauksesta, joka ei kärsi ollenkaan joutokäynnistä tai turhasta lepsuilusta. Vähän hassusta juonestaan huolimatta Repo Man ei ole varsinaista campia eikä huono teoskaan, pelkästään katu-uskottava ja vähän itseironinen tieteispunkkomedia. Maailman parhaaksi näyttelijäksi ei Emilio Esteveziäkään käy kutsuminen, mutta rooliinsa mies istuu kuin kinkku leivälle. Samaa voinee sanoa tuulen uurtamat kasvot omaavasta Harry Dean Stantonista, joka ei eläessään huono roolia ole tehnytkään. Hahmoista tärkeässä osassa on myös Tracey Walterin hienosti esittämä vanha ufoihin ja salaliittoteorioihin uskova hippi.

Repo Man kuvattiin aikoinaan hyvin pienellä budjetilla eikä siihen oikeastaan ollut varaa tehdä kunnollisia erikoistehosteita, mikä tavallaan loppujen lopuksi sopiikin teoksen katu-uskottavaan ja vähän camp -henkiseen tyyliin täydellisesti. Eräällä elokuvan hahmoista piti esimerkiksi olla robottikäsi, mutta rahan puutteessa se toteutettiin pelkästään käärimällä foliopaperia hänen kätensä ympärille. Elokuvassa nähdään myös valokuva ufoista, joka on todellisuudessa kuva vedellä täytetyistä kondomeista. Hullu tiedemies on hänkin saanut kasvonsa Isaac Asimovilta. Katsoessa kannattaa muutenkin pitää silmänsä auki, sillä erilaisia hauskoja viittauksia vilisee melkein jokaisessa kohtauksessa. Elokuvan soundtrackilla kuullaan useita oman aikansa kovimpia punk -bändejä Circle Jerksistä Black Flagiin ja tunnarin laulavasta Iggy Popista Suicidal Tendenciesiin. Circel Jerks tekeekin elokuvassa hauskan ja itseironisen cameon onnettomana livebändinä, josta Otto lakonisesti toteaa epäuskoisesti joskus pitäneensä.

Kuten jo sanoin, Repo Man on eräänlainen kulttiklassikko ja pakollista yleissivistystä ihan kaikille. En usko että aivan jokainen tällaisesta teoksesta osaa nauttia samassa määrin kuin minä, mutta itselleni se on täydellinen esimerkki pienellä budjetilla ja ammattitaidolla tehdystä älyllisesti ja laadullisesti useimmat suuret spektaakkelit haastavasta elokuvasta, jonka kaltaisia maailmassa tehdään aivan liian vähän. Ja mitä siihen Jude Law’n tähdittämään Repo Men -elokuvaan tulee, niin se on kuulemma pelkästään nimetty tämän teoksen mukaan rahastusmielessä. Juonellisesti tai laadun puolesta sillä ei ole mitään tekemistä tämän elokuvan kanssa.



Arvio: 5/5

REPO MAN, 1984 USA

Tuotanto: Peter McCarthy, Michael Nesmith, Gerald T. Olson, Jonathan Wacks

Ohjaus: Alex Cox

Käsikirjoitus: Alex Cox

Näyttelijät: Emilio Estevez, Harry Dean Stanton, Tracey Walter