En tiedä olenko oikea ihminen arvioimaan tätä elokuvaa, sillä en oikeasti ole koskaan pelannutAngry Birdsiä. Tiedän vain, että se on se Rovion peli, jossa vihreät porsaat ovat varastaneet vihaisten lintujen munat ja siinä on ideana lingota erilaisia lintuja possujen niskaan. Oma vanha Nokian karvalakkipuhelimeni ei kykene sellaisia tekniikan hienouksia pyörittämään. Elän menneisyydessä. Elän pimeydessä. Kirjoitin tämän arvostelunkin vanhalla kunnon Amiga 1200:lla.
Paperilla Angry Birds -elokuva vaikuttaa kieltämättä erittäin mielenkiintoiselta, sillä kaikki sen keskeiset tekijät ovat jo varsin kokeneita ja nimekkäitäkin kavereita viime vuosien isompien animaatioelokuvien takaa. Sikäli kun markkinoinnista sain selkoa, tiesin jo ennestään leffan olevan vain puolitoistatuntinen mainos sekä etten tulisi pitämään tämänkään elokuvan suomenkielisestä dubbauksesta, joten katsoin sen suosiolla englanniksi.
Vihaisten lintujen oma elokuva kertoo ajasta ennen pelejä, jolloin lintujen saari oli rauhan sekä rakkauden tyyssija, ja kaikki kyyniset ja vihaiset linnut olivat lähinnä omituisia yksilöitä. Leffan päähenkilö on se paksuilla kulmakarvoilla varustettu punainen lintu, joka kuuluu vihaisiin yksilöihin. Elokuvan alussa se passitetaan vihanhallintakurssille muiden vihaisten lintujen kanssa. Sitten vihreät possut saapuvat saarelle, punainen yrittää varoittaa muita mutta sitä ei kuunnella. Pian porsaat näyttävät todellisen karvansa ja varastavat lintujen munat, jolloin onnellisista linnuista tulee niitä kuuluisia vihaisia lintuja. Sitten vihaisia lintuja lingotaankin loppuelokuva vihreiden porsaiden niskaan.
Angry Birds -elokuva näyttää ja kuulostaa oikein hyvältä. Animaatio on oikein nätin näköistä, värikästä ja sulavaa jälkeä, sekä osa lintujen designista oli oikein veikeää työtä. Englanninkielinen dubbaus on sekin hoidettu mielestäni huomattavasti suomalaista paremmin, eikä meno ainakaan siltä osin missään vaiheessa päässyt itseäni häiritsemään. Useimmilla tarinan hahmoilla ei oikeastaan ole minkäänlaista historiaa, mutta ne ovat tarinan seuraamisen mielekkyyden kannalta päällisin puolin riittävän erottavia ja yksilöllisiä. Jos elokuva jostain oikeasti kärsii, niin sisällöttömyydestä sittenkin. Angry Birds -elokuva on loppujen lopuksi yksi iso mainos kaikille tuoteperheen hedelmille, eikä siinä oikeastaan ole yhtään sen syvempää sisältöä tai harkitumpaa vitsiä. Komediamielessä elokuva tyytyykin vain toistamaan vanhoja väsähtäneitä temppuja huumoriväkivallasta pissakakkavitseihin. Poikkeuksena kohtaus, jossa näytetään lintujen mielikuvia chucknorrismaisesta Mahtikotkasta; se oli oikeasti hersyvän hauskaa katsottavaa. Erittäin isona plussana Angry Birds -elokuvassa ei ole ollenkaan ärsyttäviä lauluja.
Mitä tulee Angry Birdsin väitettyyn rasistisuuteen ja maahanmuuttokriittiseen sanomaan, en usko hetkeäkään että näin läpeensä kaupalliseen ja tarinaltaan pinnalliseen, massoja kosiskelevaan mainoselokuvaan olisi vakavissaan lähdetty panemaan minkäänlaista vakavampaa sisältöä edes vahingossa. Henkilökohtaisesti koen elokuvan joissain kirvoittaman hysteerisen ulinan lähinnä jatkoksi hevikappaleiden väitettyjen takaperin äänitettyjen pahojen viestien metsästämiselle. Vieläkö muistatte senkin hullutuksen? Ei tämä ketään Voiman pimeälle puolelle käännytä tai henkisesti vaurioita sen enempää kuin Kung Fu Panda 3 tai Zootropoliskaan. Kumpikin ihan hyviä elokuvia.
Angry Birds on mielestäni yllättävänkin toimiva teos, jota kaltaiseni änkyränkin on helppoa katsella vaikken pelejä ennestään tunnekaan. Miksikään ikimuistoiseksi tai keskivertoa paremmaksi sitä ei kuitenkaan voi kutsua; se on lähinnä perustoimiva animaatioelokuva, joka ei oikeastaan tarjoa yhtään mitään syvällisempää tai muistettavaa sisältöä. En usko hetkeäkään että tämän leffan olemassaoloa muistetaankaan enää parin vuoden päästä. Itse en kokenut sen aikana enkä sen jälkeen varsinaisesti tarvetta alkaa vastakaan pelaamaan Angry Birdsiä. Taidan pitäytyä jatkossakin vanhassa Amigassani sekä muinaisessa Nokiassani.
Arvio: 2.5/5
THE ANGRY
BIRDS MOVIE, 2016 Suomi, USA
Tuotanto: John Cohen, Catherine Winder
Ohjaus: Clay Kaytis, Fergal Reilly
Käsikirjoitus: John Vitti
Näyttelijät: Bill Hader, Danny McBride, Jason Sudeikis, Josh Gad, Kate McKinnon, Keegan Michael Key, Maya Rudolph, Peter Dinklage, Tony Hale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.