Sulatetut miehet (1984)

Niin, enpä tosiaan tiennyt taaskaan mihin näppini työnsin kun tätä, yhtä kaikkien aikojen suurimmista ja suosituimmista kaikista puolalaisista elokuvista, aloin katsomaan. Sikäli kuin tästä jotain suomalaista näkökulmaa onnistuin löytämäänkään, oli vastaanotto hyvin nuivaa, suorastaan ylen vihamielistä. Ehkä odotukseni olivatkin juuri tarpeeksi matalia, että pystyn sanomaan Sulatettuja miehiä jopa jonkinlaiseksi positiiviseksi yllätykseksi, sillä vaikka olinkin valmistautunut vihaamaan tätä sydämeni pohjasta, onnistuin yllätyksekseni löytämään tästä jopa siinä määrin hilpeää ja inspiroivaa sisältöä, että kehtaan liputtaa tätä jopa jonkinlaiseksi kulttihelmeksi itäeurooppalaisen tieteis- ja dystopiagenren ystäville.

Sulatettujen miesten alussa kaksi tiedemiestä valmistautuu juhlittuina sankareina ottamaan osaa suureen syväjäädytyskokeeseen, jossa nämä on tarkoitus vaivuttaa hallittuun syväuneen ja herättää muutamaa vuotta myöhemmin. Miesten herätessä unestaan aikaa onkin kulunut vuosikymmenten verran: ydinsota on tuhonnut koko entisen sivilisaation ja elinkelvottoman pinnan alla salaisessa maailmassa elävät, yksinomaan naisista koostuvat ihmiskunnan rippeet ovat muodostaneet pitkälle kehittyneen teknokraattisen utopian, jossa lapset tuotetaan kemiallisin menetelmin ja miesten kohtalona on joko tuhoutua eutanasiassa tai päätyä kastroiduiksi orjiksi uuden uljaan maailman loputtomiin luolastoihin.

Mikäli edellinen sai kalkkunamittarin värähtelemään villisti, voi namiskat huoletta kääntää lepoasentoon, sillä kyseessä on aikansa erinomaisilla tuotantoarvoilla varustettua laatuscifiä. Koko jutun jujuhan on yksikertaisesti oveluudessaan nerokkaassa irvailussa kylmän sodan ja itäblokin tekoaikaan pystyyn kuolleen sosialismin kustannuksella: Olen muinoin lukenut eräästä puolalaisesta lähteestä sikäläisten sosialistien pyrkineen aivopesemään erityisesti naisia aatteen paloon, mistä itse elokuvan ideakin lienee alkujaan peräisin. Lähin henkinen sukulainen Sulatetuille miehille lieneekin Terry Gilliamin Brazil - tämän hetken tuolla puolen, joka edelleen on humoristisempi näkemys George Orwellin klassisesta 1984:sta, mutta selkeitä vaikutteita ja ideoita on imetty erilaisten genreklassikoiden ohella aina monista tunnetuista lastensaduista asti. Satunnaiset yhtäläisyydet I Killed Einstein, Gentlemeninkaan kanssa tuskin lienevät nekään täysin hatusta vedettyjä.

Sulatetut miehet on salakavalan nokkelaa yhteiskunnallista komediaa, jonka pilkuntarkan käsikirjoituksen taidokkuutta vain korostaa sen kyky herättää katsoja ajattelemaan virnuilun ohella. Tosimaailman tavoin elokuvankin dystopia perustuu lopulta valheelle ja historian tarkoitushakuiselle vääristelylle, tasa-arvoisena markkinoitu maailma silkalle sorrolle ja epätasa-arvolle, näennäisen loogisen ajattelun takaakin paljastuu lopulta lähinnä sentimentaalisuutta ja silkkaa impulsiivisuutta, eikä lopussakaan… tai no enpäs sanokaan. Viimeiset kymmenkunta minuuttia ovat turhan hitaassa ja ajoittain venytetyssä Sulatetuissa miehissä ylivoimaisesti parasta. Koko leffan viimeinen kuva ja punchline on kaikessa härskiydessään ja epäkorrektiudessaan suorastaan nerokasta veetuilua aikansa sensoreille.

Oikeastaan koko teoksessa on itselleni vain yksi mainitsemisen arvoinen ongelma, mutta valitettavasti se on suhteellisen vakavahko fiba – ja pirun ironinen. Kaikesta sukkeluudestaan huolimatta tekijät ovat nimittäin päättäneet sujauttaa väliin Kummeli-tasoista pakotettua komediaa, joka kaikessa irtonaisuudessaan lähinnä puuduttaa ja tylsistyttää kuoliaaksi asti. Parituntisessa leffassa tuota vielä sattuu olemaan sellaiset parisenkymmentä minuuttia, mikä omaan makuuni on heittämällä ainakin kaksikymmentä liikaa. Muuten onkin kyseessä erinomaista tekoa oleva, äärimmäisyyksiin asti epäkorrekti ja yllättävänkin hyvin aikaa kestänyt kasarihelmi, jonka soisi löytävän yleisönsä meidänkin aikanamme.


Arvio: 4/5


SEKSMISJA, 1984 Puola
Ohjaus: Juliusz Machulski
Käsikirjoitus: Jolanta Hartwig, Juliusz Machulski, Pavel Hajný
Näyttelijät: Beata Tyszkiewicz, Bogusława Pawelec, Bożena Stryjkówna, Hanna Stankówna, Jerzy Stuhr, Olgierd Łukaszewicz