Matka toiselle planeetalle on
yksi tieteisfiktion klassisimmista tarinoista myös elokuvataiteen
saralla. Mykän kauden teoksista kuuluisimman – ja eittämättä
hauskimman – näkemyksen tarjosi Georges Melies, jonka
ikonisin anti genrelleen ja taiteenlajilleen lienee kuva
avaruusraketista kuu-ukon silmässä. Fritz Lang palasi
aiheeseen vuonna 1929 elokuvassaan Matka kuuhun. Muutamista
epätarkkuuksistaan huolimatta Langin teoksen kuvaus aikansa
edistyneemmästä rakettiteknologiasta johti elokuvan kieltämiseen
valtion sotasalaisuuksiin vedoten. Neuvostoliittolaiset olivat
suunnitelleet omaa näkemystään kuumatkasta jo NEP-kaudella, mutta
tuulta yritys sai purjeisiinsa vasta 30-luvulla sosialistisen
nuorisojärjestön intouduttua avaruusaiheen filmatisoinnista.
Cosmic Voyagen nimellä kulkeva kuriositeetti sijoittuu vuoteen 1946. Neuvostoliittolaiset tiedemiehet ovat kehittäneet edistyksellistä teknologiaa ihmisen viemiseksi Kuuhun ja takaisin. Juri Gagarin taisi näihin aikoihin vielä olla kapaloissa, joten professori Sedih päättää lähteä itse seikkailuun avustajansa Marinan sekä Andrjusha-nimisen pojan kanssa. Sukelluspukuja muistuttavissa asuissaan kuussa vaeltava kööri tulee tehneeksi tuttavuutta painottomuuden kaltaisten avaruuden lainalaisuuksien kanssa. Erityisen suurta draamaa tarinassa ei nähdä, eivätkä henkilöhahmot seikkailunsa vaiheissa löydä aarretta, mutta ainakin nämä palaavat matkaltaan turvallisesti takaisin ja osoittavat avaruusmatkailun mahdollisuuksien epäilijät vääriksi.
Neuvostoliittolaisten tieteisfantasiasta ei ole paljoakaan kertomista. Varhaisena pienen budjetin tieteisrainana Cosmic Voyage näyttää vaikkapa mainittuun Langin teokseen verrattuna nykysilmään ankealta ja antiikkiselta – Melies taas rökittää neukut silkassa lapsekkaassa mielikuvituksessa. Jotain Cosmic Voyagen statuksesta kertookin, että kyseessä on yksi viimeisistä neukkulaisista mykkäelokuvista: vuoteen 1936 mennessä mykkäelokuvaa pidettiin Neuvostoliitossa yleisesti jo kuolleena taidemuotona ja junttiviihteenä. Tiettyä kuriositeettiarvoaan lukuun ottamatta neuvostoliittolaisella avaruusmatkalla ei mielestäni olekaan liiemmin nyky-yleisölle annettavaa.
Viranomaisten näkökulmasta yksinkertaisiakin erikoistehosteita sisältävä tieteistarina rikkoi räikeästi sosialistiselle realismille asetettuja vaatimuksia. Cosmic Voyage vedettiinkin nopeasti kierrosta ja unohdettiin Neuvostoliiton elokuva-arkistojen kätköihin aina 80-luvulle ja Mihail Gorbatsovin kaudelle asti, jolloin aiemmin kiellettyä materiaalia saatettiin jälleen yleisön saataville. Neuvostojohtajat uskoivatkin optimistisesti viimeisimmän teknologian kykenevän ohjaamaan henkisen ja materiaalisen pysähtyneisyyden rapauttamaa maata kohti kommunismia vaikka sitten kevyemmällä kontrollilla. Cosmic Voyage tuskin räjäytti taideteoksena tuolloinkaan pankkia, vaikka avaruusteknologiaa ja tieteellistä edistystä ihannoiva teos ajan hermoon hengeltään osuikin. Matka oli elokuvaa onnistuneempi.
Arvio: 1.5/5
KOSMICHESKIY REYS, 1936 Neuvostoliitto
Ohjaus: Vasili Zhuravljov
Käsikirjoitus: Aleksandr Filimonov, Konstantin Tsiolkovski
Näyttelijät: Sergei Komarov, Ksenia Moskalenko, Vassili Gaponenko
Cosmic Voyagen nimellä kulkeva kuriositeetti sijoittuu vuoteen 1946. Neuvostoliittolaiset tiedemiehet ovat kehittäneet edistyksellistä teknologiaa ihmisen viemiseksi Kuuhun ja takaisin. Juri Gagarin taisi näihin aikoihin vielä olla kapaloissa, joten professori Sedih päättää lähteä itse seikkailuun avustajansa Marinan sekä Andrjusha-nimisen pojan kanssa. Sukelluspukuja muistuttavissa asuissaan kuussa vaeltava kööri tulee tehneeksi tuttavuutta painottomuuden kaltaisten avaruuden lainalaisuuksien kanssa. Erityisen suurta draamaa tarinassa ei nähdä, eivätkä henkilöhahmot seikkailunsa vaiheissa löydä aarretta, mutta ainakin nämä palaavat matkaltaan turvallisesti takaisin ja osoittavat avaruusmatkailun mahdollisuuksien epäilijät vääriksi.
Neuvostoliittolaisten tieteisfantasiasta ei ole paljoakaan kertomista. Varhaisena pienen budjetin tieteisrainana Cosmic Voyage näyttää vaikkapa mainittuun Langin teokseen verrattuna nykysilmään ankealta ja antiikkiselta – Melies taas rökittää neukut silkassa lapsekkaassa mielikuvituksessa. Jotain Cosmic Voyagen statuksesta kertookin, että kyseessä on yksi viimeisistä neukkulaisista mykkäelokuvista: vuoteen 1936 mennessä mykkäelokuvaa pidettiin Neuvostoliitossa yleisesti jo kuolleena taidemuotona ja junttiviihteenä. Tiettyä kuriositeettiarvoaan lukuun ottamatta neuvostoliittolaisella avaruusmatkalla ei mielestäni olekaan liiemmin nyky-yleisölle annettavaa.
Viranomaisten näkökulmasta yksinkertaisiakin erikoistehosteita sisältävä tieteistarina rikkoi räikeästi sosialistiselle realismille asetettuja vaatimuksia. Cosmic Voyage vedettiinkin nopeasti kierrosta ja unohdettiin Neuvostoliiton elokuva-arkistojen kätköihin aina 80-luvulle ja Mihail Gorbatsovin kaudelle asti, jolloin aiemmin kiellettyä materiaalia saatettiin jälleen yleisön saataville. Neuvostojohtajat uskoivatkin optimistisesti viimeisimmän teknologian kykenevän ohjaamaan henkisen ja materiaalisen pysähtyneisyyden rapauttamaa maata kohti kommunismia vaikka sitten kevyemmällä kontrollilla. Cosmic Voyage tuskin räjäytti taideteoksena tuolloinkaan pankkia, vaikka avaruusteknologiaa ja tieteellistä edistystä ihannoiva teos ajan hermoon hengeltään osuikin. Matka oli elokuvaa onnistuneempi.
Arvio: 1.5/5
KOSMICHESKIY REYS, 1936 Neuvostoliitto
Ohjaus: Vasili Zhuravljov
Käsikirjoitus: Aleksandr Filimonov, Konstantin Tsiolkovski
Näyttelijät: Sergei Komarov, Ksenia Moskalenko, Vassili Gaponenko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.