Tämä tässä on Rekku. Rekku on siis tosi söpö ja suurisilmäinen koiranpentu, joka haluaa olla Sinunkin paras kaverisi. Rekku osaa kieriä ja noutaa leluja, tervehtiä ojentamalla tassua ja jahdata söpösti häntäänsä. Jos Sinä et tykkää tästä arvostelusta ja hukuta tätä peukkuihin, Rekku viedään piikille!
Roomin tarina kertoo äidistä ja tämän pienestä pojasta, jotka asustavat parinkymmenen neliön kokoisessa lukitussa huoneessa parrakkaan raiskarin vankina. Äiskä on yrittänyt parhaansa mukaan salata karua totuutta lapseltaan, joka uskoo yhä pienen hikisen huoneen olevan koko maailma. On tässä varmaan jotain feminististä sanomaakin raiskauskulttuurista ja naisten sorrosta. Koko tarina on kerrottu pitkälti tosi söpönöpön ja viattoman lapsukaisen näkökulmasta.
Alun äärimmäisen kiinnostava ja jännittävä lähtöasetelma taitaakin olla parasta koko elokuvassa. Harmittavasti se heitetään käytännössä täysin menemään puolivälin jälkeen, mistä eteenpäin tarina tuntuu huopaavan ja soutavan vähän sinne tänne ilman selvää suuntaa seuraavan tunnin. Välillä mami saa kohtauksen ja käy vähän sairaalassa, välillä söötti lapsi leikkaa hiuksena ja välillä vähän kiukutellaan. Ilmeisesti jälkimmäisellä puolikkaalla yritettiin rinnastaa vankilan ulkopuolista maailmaa elämään vankeudessa, mutta sen seuraaminen tuntui niin pitkäpiimäiseltä ja tylsältä, etten loppujen lopuksi enää edes välittänyt sen sanomasta.
Rekku sanoo ”hau”. Se kierii niin söpösti maassa ja haluaa olla minunkin paras kaverini. Se toi lelunkin jalkojeni juureen. Voi kun on söpöä!
Tässä vaiheessa kypsyin jo siinä määrin, että aloin epätoivoisesti hapuilemaan elokuvan koteloa lukeakseni sen kansitekstejä silkkaan tylsyyteeni. Valikoin tämän aikoinaan paremmin tietämättä pelkästään kannessa komeilevien palkintohehkutusten vuoksi, mutta nyt huomasinkin, että tälle on tullut todella huomattavia palkintoja lähinnä pääosassa loistaville Brie Larsonille ja Jacob Tremblaylle. Se selittääkin todella paljon.
Tämän saamia ylistyssanoja lukiessa tuli pakosti miettineeksi, olemmekohan katsoneet edes samaa elokuvaa. Tällehän on tungettu suunnilleen jokaisessa arvostelussa jos jonkinlaista suitsutusta ja hukutettu ties mihin pysteihin. Ei ymmärrä, joku salaliitto tässä on oltava takana. Ehkä söpön ja kauniin lapsen viattomuuden särkyminen on imelyydessään onnistunut harhauttamaan kansaa ja kriitikoita tämän todellisilta heikkouksilta ja olen itse kyynisenä äijänä sille vain immuuni.
Rekku katsoo minua suurilla silmillään. Se haluaa halin. Se haluaa suukon. Se haluaa olla paras ystäväni. Se on NIIN söpö, että voisin paijata ja pusia sitä vaikka maailman loppuun asti. Nyt se kierii taas maassa ja heiluttaa häntäänsä. Niin söpöä!
Ei voi ymmärtää. Olo on tällä hetkellä kuin huijatuksi tulleella. Mitä tahansa suuruutta ja neroutta tässä piileekään takana, en itse sitä kyllä kykene ollenkaan näkemään. Odotin aikamme suurta mestariteosta, mutta sainkin lähinnä söpöllä lapsella manipuloimaan pyrkivän keskinkertaisen draaman, yliarvostetun elokuvan. Ehkä tämä on sitten itselle vähän samaa, mitä joku Silence ja Moonlight on joillekin toisille. Toiset tykkää muhkummasta.
Rekku!!1 EeeiiiihhhhH!!1!
Arvio: 2.5/5
ROOM, 2016 Irlanti
Tuotanto: Ed Guiney, David Gross
Ohjaus: Lenny Abrahamson
Käsikirjoitus: Emma Donoghue
Näyttelijät: Brie Larson, Jacob Tremblay, Joan Allen, Megan Park, Sean Bridgers, William H. Macy
ROOM, 2016 Irlanti
Tuotanto: Ed Guiney, David Gross
Ohjaus: Lenny Abrahamson
Käsikirjoitus: Emma Donoghue
Näyttelijät: Brie Larson, Jacob Tremblay, Joan Allen, Megan Park, Sean Bridgers, William H. Macy
Olen täysin eri mieltä. Vain siksi, että alun jännitysnäytelmä katkaistiin puolessa välissä, mahdollistui paljon syvällisempi elokuva tematiikka (kuten kysymykset Tukholma-syndroomasta, elämästä traumaattisen kokemuksen jälkeen, äidin ja pojan suhteesta jne.)
VastaaPoistaJos olisimme joutuneet odottamaan loppuun asti, että he pakenevat, niin se olisi vain yksi tuhannesta samanlaisesta trilleristä, eikä olisi tarjonnut mitään uutta.
Makunsa kai kullakin. Tämä on näköjään muutenkin jakanut kriitikoidenkin mielipiteitä yllättävänkin paljon. Monessa sivustossa 4-5 tähteä ja sitten on toisaalta v2:n 3.5, hesarista 2 ja film-o-holicista ainoastaan 1.
VastaaPoista