Sammakkomaskiin ja sadetakkiin pukeutunut sarjamurhaaja piinaa japanilaista suurkaupunkia ja tupakkia käryttelevän poliisin on parinsa kanssa saatava paha mies kiikkiin ennen kuin tämä saa iskettyä kyntensä ensimmäisen perheeseen. Kyseessä on toisin sanoen japanilainen Seitsemän-klooni, jonka tarina on alun perin ilmestynyt samannimisenä suomentamattomana mangana.
Ensimmäinen kohtaus, jossa huomasin jotain olevan pielessä löytyy heti alusta: rikostutkijan vitivalkoiset hansikkaat likaantuvat selvästi mustasta jäteöljystä, mutta seuraavassa otoksessa ne ovat jälleen mystisesti puhtaat. Ei kunnon A-luokan jännäreissä tällaisia töppäyksiä tehdä!
Koko loppu elokuva jättikin sitten vahvasti kaksijakoiset tuntemukset puolesta ja vastaan. Ensimmäinen ongelma on tarinan sarjamurhaajassa, jonka sammakkomaski ei ole tippaakaan pelottava tai uhkaava – lähinnä tahattoman koominen. Onneksi kyseinen maski kuitenkin otetaan lopussa pois ja alta paljastuu… tahattoman koomisesti ylinäyttelevä random kalju heebo, jolla ei tunnu olevan mitään kauhean omaperäistä sanottavaa tai tekemistä Saw-leffojen köpöisen kloonaamisen ohella. Jos hyvä murhatrilleri on juuri niin hyvä kuin roistonsa, tämä lentää suoraan kaapin pohjalle unohdettuen sukkien sekaan.
Mutta on tässä onneksi jotain hyvääkin. Tunnelma on ainakin enimmäkseen kohdillaan, synkät ja sateiset kujat hehkuvat uhkaavaa ambienssia, näyttelijätkin ovat pääosin – siis sitä kaljua tyyppiä lukuun ottamatta – ihan päteviä rooleissaan ja väkivallan kanssa ei onneksi ole liikoja säästelty. Jostain kumman syystä tämän tekijät ovat vain lykänneet joka väliin aivan liikaa kaikenlaista nyyhkytystä ja turhaa melodraamaa, jotka syövät edellisiä pahimmillaan todella rajusti. Mitäpä sitä muuta toivoisikaan hyytävän hyvin rakennetun ja jännittävän kohtauksen päätteeksi kuin pakotettua ulinaa ja itkemistä minuuttikaupalla!
En vielä muutama viikkoa sitten ollut kuullutkaan tällaisesta elokuvasta, mutta eräässä japanilaisessa listauksessa Museum oli rankattu viime vuoden leffoista jopa Your Namen edelle ja piti ihan vain siksi uteliaisuudesta tarkistaa tämän kelpoisuus. En tiedä mitä sieniä senkin lehden toimitus on napostellut, mutta Museumista ei kyllä saa vuoden parasta elokuvaa – edes vuoden parasta trilleriä – tekemälläkään, siihen tarkoitukseen tämä on aivan liian epäoriginaali, rikkonainen ja tahattoman hömelö torttu.
Tusinatavaraa.
Arvio: 2.5/5
MYUJIAMU, 2016 Japani
Tuotanto: -
Ohjaus: Keishi Ohtomo
Käsikirjoitus: Izumi Takahashi, Keishi Ohtomo, Kiyomi Fujii, Ryôsuke Tomoe
Näyttelijät: Machiko Ono, Masatô Ibu, Mikako Ichikawa, Nao Ohmori, Shûhei Nomura, Shun Oguri, Tomomi Maruyama
Arvio: 2.5/5
MYUJIAMU, 2016 Japani
Tuotanto: -
Ohjaus: Keishi Ohtomo
Käsikirjoitus: Izumi Takahashi, Keishi Ohtomo, Kiyomi Fujii, Ryôsuke Tomoe
Näyttelijät: Machiko Ono, Masatô Ibu, Mikako Ichikawa, Nao Ohmori, Shûhei Nomura, Shun Oguri, Tomomi Maruyama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.