Palkkapäivä (1922)

Otanpa huvin vuoksi arvosteluun vielä toisenkin Chaplin-lyhärin. Tällä kertaa kulkuri pestautuu rakennustyömaalle. Siinä sitten heitellään monenlaista läppää, läheltä piti -tilanteita, läpsitään slapstickiä ja ihastutaan paksun pomon ihanaiseen tyttäreen. Palkkapäivän jälkeen kulkuri suuntaakin eukkonsa sijaan lähikuppilaan ja tuhlaa rahansa jaloon tislejuomaan.

En tiedä miten tarkkaan tämä kuvaa oman aikansa raksatyötä, mutta hyvä tavaton miten uskomattoman vaarallista se nykysilmin katsottuna on ollut! Mitään turvakaiteta tai kypäriä ei käytetä ollenkaan, tiiliä heitellään huolettomasti, muonat syödään likaisen työn lomassa ja näpitkin menee väkisin väliin kuin väliin. Huhhuh, miten kauas ollaan tultu 20-luvun maailmasta, sano.

Parasta tässä lyhärissä on pienestä hämmennyksestäkin huolimatta raksatyömaalle sijoittuva ensimmäinen puolikas ja etenkin se hassu tiilenheittokohtaus, jonka on täytynyt toimia jonkinlaisena inspiraationlähteenä Top Secret - huippusalaistan legendaariselle kirjakauppasketsille. Koko lyhärin olisikin saanut sijoittaa pelkästään työmaalle, sillä homma alkaa rajusti hyytyä välittömästi sieltä poistuttua.

Siinä lyhyt yhteenveto. Palkkapäivä edustaa keskinkertaisempaa kastia Charles Chaplinin lyhäreistä, mutta parempaakin on tehty ja paljon, esimerkiksi äskettäin arvostelemani Susi lammasten vaatteissa, joka olikin enemmän kuin tuplasti tätä pitempi. Eiköhän tämäkin Chaplin-komedioiden yleissivistykseen kuulu, joten aiheesta kiinnostuneille tätä tuskin tarvitsee erikseen lähteä edes suosittelemaan. Katsotte kuitenkin.

Arvio: 3/5

THE PAY DAY, 1922 USA
Tuotanto: Charles Chaplin
Ohjaus: Charles Chaplin
Käsikirjoitus: Charles Chaplin
Näyttelijät: Charles Chaplin