Raaka joukko (1933)

Onko teillä koskaan tullut vastaan sellaisia kriitikoiden kyynelet silmissä kehumia mestariteoksia, joita te ette vain jostain syystä ymmärrä? Raaka joukko oli itselleni vielä jonkin aikaa sitten juuri tällainen tapaus. Kyseessä on siis mykän ja äänielokuvan tulon taitteessa tehty brasilialainen draamaelokuva, joka koostuu täysin mykistä, jälkiäänitetyistä mykistä ja ilmeisesti äänityslaitteiden kanssa kuvatusta materiaalista vähän Carl Theodor Dreyerin Vampyrin tyyliin. Kokonaisuus vaikutti ensisilmäyksellä sen verran luotaantyöntävältä, että manasin avukseni vähäisen kielitaitoni ja lähdin selaamaan brasilialaisia analyysejä ja arvosteluja päästäkseni tähän kunnolla sisälle.

Ja tiedättekös mitä? Tämä on aika pahuksen mielenkiintoinen elokuva, taatusti yksi parhaista näkemistäni brasilialaisista koskaan. Tässä tapauksessa on tosin välttämätöntä ymmärtää vähän elokuvan kontekstia ja tyyliä, jotta osaa kiinnittää huomiota oleellisiin yksityiskohtiin.

Alkoiko kiinnostaa?

Hyvä, jatketaan!

Raa’an joukon päähenkilö on riolainen insinööri, joka heti elokuvan alussa surmaa morsiamensa hääyönään. Paljastuu, että nainen ei ollutkaan häiden aikaan neitsyt ja mies oli surmalla puolustanut kunniaansa. Oikeus vapauttaa miehen syytteistä ja tämä muuttaa maalle rakennuttamaan kokonaista tehdasta. Maalla mies ajautuu keskelle traagista kolmiodraamaa rakastumalla palavasti paikalliseen toiselle miehelle lupautuneeseen nuoreen naiseen.

Vaikka juonireferaatti ehkä antaakin muuta ymmärtää, tämä ei ole mikään romanttinen elokuva, ehei. Raaka joukko on lähinnä psykologista draamaa ja kuvaa oman aikansa eteläamerikkalaista macho- ja kunniakulttuuria. Koko elokuvassa ei periaatteessa kuvata ollenkaan miehen ja naisen välistä rakkautta vaan pelkkää aistillista himoa, miehisten miesten pullistelua ja väkivaltaa. Raa’alla joukolla tarkoitetaankin tässä yhteydessä juurikin elokuvan machoja miehiä.

Elokuvan ohjannut Humberto Mauro oli tiettävästi kiinnostunut psykoanalyysistä sekä freudilaisen symboliikan käytöstä ja Raaka joukko onkin käytännössä rakennettu pitkälti näiden teemojen ympärille. Symbolien käytön suhteen kekseliäimpiä kohtia ovat etenkin jälkimmäisen puolikkaan maalle ja tehtaan rakennustyömaalle sijoittuvat kohtaukset, joissa tyypillisesti pystytetään erilaisia metallitankoja, jättimäisiä savupiippuja ja leikitään erilaisten nostureiden ja nousevien kameroiden kanssa. Eräässä kohtauksessa insinööri hyväilee naista, josta leikataan suoraan villinä virtaavaan vesiputoukseen.

Raa’an joukon kekseliäisyys ei tosin rajoitu pelkkään rikkaaseen symboleiden käyttöön. Mukiinmenevä kuvaus, otosten geometriset sommittelut ja leikkaus tuovat monessa kohtaa mieleen neuvostoliittolaiset mykkäelokuvat. 30-lukulaiseksi elokuvaksi tässä nähdään myös yllättävän paljon flashbackejä ja käytetään hyväksi syklistä kerrontaa, jonka tarkoitus on tässä painottaa machomiesten kulttuurin arkipäiväisyyttä ja toistuvuutta. Parissa kohtauksessa koetellaan varovaisesti perinteistä suojaviivasääntöäkin ja leikkausten välillä kamera kääntyy 180 astetta toiseen suuntaan.

Ilmestyessään 30-luvun alussa tämä elokuva oli valtaisa floppi ja brasilialaiset kriitikot nimesivätkin sen taannoin maailman huonoimmaksi elokuvaksi. Vuosikymmeniä myöhemmin elokuvan ainut säilynyt kopio restauroitiin ja se nousi nopeasti kriitikoiden ja alan tekijöiden suureksi suosikiksi. Nykyään Raakaa joukkoa pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista brasilialaisista elokuvista ja Humberto Mauroa yhtenä maan suurista ja uraauurtavimmista ohjaajista.

Omasta mielestäni Raaka joukko ei ole mikään virheetön mestariteos, mutta se on erittäin luova ja kekseliäs pikku elokuva. Ensinnä tästä tuli mieleen joku Edgar Ulmerin Detour, joka sekin on halvalla tehty, epätäydellinen ja vähän rähjäinen, mutta onnistuu kiteyttämään oman tyylilajinsa olennaisimman aineksen ainutlaatuisen timanttisella tavalla. Suoralta kädeltä en oikeastaan osaa montaa Raa’an joukon kaltaista elokuvaa samalta aikakaudelta nimetäkään. Luis Buñuelin elokuvat pääsevät ehkä tyylillisesti tätä kaikkein lähimmäksi.

Arvio: 5/5

GANGA BRUTA, 1933 Brasilia
Tuotanto: Adhemar Gonzaga
Ohjaus: Humberto Mauro
Käsikirjoitus: Humberto Mauro, Octavio Gabus Mendes
Näyttelijät: Durval Bellini, Dea Selva, Lu Marival, Decio Murilo, Andrea Muarte