Joudun häpeäkseni tunnustamaan, etten pitkällisestä scifi-harrastuksestani huolimatta ole ikinä katsonut ainuttakaan Star Trek -elokuvaa tai televisiosarjaa. Tiedän, olen säälittävä. Yksi kaverini aikoinaan hurahti niihin ja olen sitä kautta kyllä kuullut kaiken mahdollisen, jota näistä vain tarvitsee ikinä tietää. Kyseessähän on se Gene Roddenberryn luoma eettisiä ja filosofisia teemoja pyörittelevä ajattelevan miehen älykkäämpi scifi-franchise, joka aloitti campina, mutta kasvoi vuosien kuluessa valtavaksi ilmiöksi siitäkin huolimatta, että sitä pidettiin alkujaan mediamogulien keskuudessa aivan liian älykkäänä konseptina tyhmille massoille. Star Trek Beyond on uuden vuosituhannen tällä puolen alkaneen tuoreimman rebootin kolmas inkarnaatio ja sen ohjaajana hääräävä Justin Lin on ennen tätä pätevöitynyt lähinnä inhoamani Fast and Furious -sarjan vakio-ohjaajana. Fascinating.
Star Trek Beyondin tarina alkaa kapteeni Kirkin (Chris Pine) hieroessa diplomatiaa tuntemattomalla planeetalla ja höpistessä hallussaan olevasta muinaisesta artefaktista, jolla pystyy käynnistämään muinaisen tuhoaseen. Seuraavaksi Enterprise lähtee pelastustehtäviin lähiavaruuden käymättömille korpimaille ja kuvioon astuu pahis nimeltä Krall (Idris Elba), joka luonnollisesti haluaa sen aiemmin mainitun artefaktin itselleen. Enterprise tuhoutuu ja sen miehistö ajautuu hajalleen läheiselle planeetalle. Tämän enempää juonesta ei sitten kannatakaan paljastaa. On meinaan loppuun asti niin ennustettavaa kamaa, että koko jutun spoilaa helposti pelkästään alkuasetelman selittämällä.
Jos sattui odottamaan edes etäisesti alkuperäisen sarjan kaltaista suurten linjojen ja filosofioiden ympärillä pyörivää kovaa scifiä, joutuu pahasti pettymään jo aivan elokuvan alkumetreillä. Star Trek Beyondissa ei nimittäin ole mitään edellisistä vaan se on pohjimmiltaan äärimmäisen geneerinen teiniyleisölle suunnattu popcorn-toimintapieru vailla pienintäkään järjen hiventä. Elokuva on niin geneerinen toimintapätkä, että suunnilleen koko sen tarina, kaikki sen hahmot ja jopa dialogi on täysin ennustettavissa jo aivan ensimmäisistä kohtauksista lähtien. Jo siitä asti kun Kirk puhuu artefaktistaan, on päivän selvää, että pian tulee pahis sen hamuamaan isoa asettaan varten. Sitten loppuelokuva onkin lähes tauotonta ryminää, cgi-tehosteita ja räjähdyksiä kuin jossain Michael Bayn tuotoksissa.
En luonnollisesti katsonut tätä elokuvaa minään suurena Star Trek -eksperttinä vaan lähinnä aloittelevana noobina, eikä tarinan hahmokatras nimiä ja joitain persoonallisuuksia lukuun ottamatta ollut itselleni kovinkaan tuttu. Luonnollisesti elokuva ei tee mitään esitelläkseen hahmoja tai syventääkseen näiden persoonallisuuksia, vaan keskivertokatsoja erottaa kunkin hahmon toisistaan lähinnä erilaisilla aksenteilla. Mistä tulikin mieleeni: Olettekos huomanneet, miten alkuperäisessä Star Warsissa Carrie Fisher puhuu feikillä brittiaksentilla? Syy tähän on kuulemma se, että moni natiivi kokee usean erilaisen aksentin sekaisin kuulemisen erittäin häiritsevänä ja Fisher oli monissa kohtauksissa ainut ei-brittinäyttelijä. Juttu tuli mieleen, kun tässä elokuvassa joutui parhaimmillaan kuuntelemaan sekaisin ainakin 5-6 erilaista voimakasta feikkiaksenttia ja se alkoi oikeasti jo näin ei-natiiviakin nyppimään pahasti. Jos hahmoilla olisi edes ripaus oikeaa persoonallisuutta, ei tällaista pelleilyä todennäköisesti tarvittaisi.
Elokuvan pahis on täydellinen vitsi, kuin suoraan jostain pahimpien elokuvakliseiden kokoelmasta. Krall on paha mies, joka nyt vain tekee pahoja asioita, koska on paha. Lisäksi Krall on hullu ja haluaa kostoa. Lisäksi tosi pahalla Krallilla on tosi paha ase. Kuinkahan monessa toimintaelokuvassa sanotaan vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana tämäkin hahmo on oikeasti jo nähty. Star Trek Beyondin pahis on oikeasti niin suuri klisee, että suunnilleen kaikki mitä hahmo tekee tai päästää suustaan tuntuu äärimmäisen puhki kulutetulta ja vaivaannuttavan ennalta arvattavalta. Kuvitelkaa mielessänne mitä tahansa actionpahiksen kliseerepliikkiä ja se löytyy varmuudella tästä elokuvasta. Esimerkiksi tämä: Kun pahis on kaapannut hyviksiä ja yksi hyvis toteaa Kirkin tulevan pelastamaan, pahis vastaa: ”Yes. I’m counting on it.” Voiko tuon kliseisemmäksi enää edes päästä?
Voisin kirjoittaa vaikka pienen romaanin kaikista tämän elokuvan tyhmyyksistä ja juonen aukoista, mutta oikeasti en edes jaksanut kiinnostua siitä sen vertaa, että olisin innostunut seuraamaan sitä niin tarkkaan, vaan viimeistään puolessavälissä kaivoin jo paljon kiinnostavamman kirjan taskustani ja seurasin elokuvaa loppuajan lähinnä sivusilmällä. Viimeisen 10-15 minuutin kohdalla laskin jälleen kirjan käsistäni ja totesin, ettei kuluneen kolmen vartin aikana ole juonessa tapahtunut käytännössä mitään edistystä vaan kaikki on ollut pelkkää jatkuvaa jurnutusta ja pauketta vailla järjen häivää. Yksi aivan erityinen kohtaus mieleeni kuitenkin kaiken latteuden keskeltä jäi, ei niinkään positiivisessa mielessä vaan nimenomaan aivot nyrjäyttävän poikkeuksellisella järjettömyydellään. Tarkoitan tietysti kohtausta, jossa Trekkiläiset tuhoavat ”avaruusmehiläisiä” soittamalla Beastie Boysia. Toistan: Star Trekissä tuhotaan ”avaruusmehiläisiä” soittamalla rock-musiikkia. Avaruudessa. Tyhjiössä. Rock-musiikkia. Tyhjiössä. Elokuvan nimi on Star Trek ja siinä tuhotaan avaruusmehiläisiä soittamalla rock-musiikkia avaruudessa. Voi hyvä tavaton nyt taas!
Myönnetään. Star Trek Beyond on visuaalisesti varsin kivaa katseltavaa ja jos ei elokuvaltaan kaipaa yhtään minkäänlaista sisältöä, tämä voi olla ehkä parasta keskivertoviihdettä, jota rahalla saa. Mutta kun elokuva on nimeltään Star Trek, on lupa odottaa jotain aivan muuta kuin uutta jotain tyhjäpäistä ryminäleffaa. Jos elokuva olisi alunperinkin ollut vain joku uusi Marvel-rymistely, ei tämä pistäisi ollenkaan niin paljoa vihaksi kuin älykkäämmän scifin lipunkantajana tunnetun franchisen nimen tahraaminen tällaisella aivottomalla tusinaräimeellä. Alkuperäisen jatkumon huonoimmatkin elokuvat ovat varmasti älykkäämpää ja henkevämpää katseltavaa kuin tämä aidon tavaran nimellä ratsastava degeneroitunut massoja kosiskeleva epäsikiö. Ei jatkoon.
Arvio: 1.5/5
STAR
TREK BEYOND, 2016 USA
Tuotanto: J.J
Abrams, Roberto Orci, Justin Lin, Lindsey Weber
Ohjaus: Justin
Lin
Käsikirjoitus: Simon
Pegg, Doug Jung
Näyttelijät: Idris
Elba, Chris Pine, Karl Urban, Simon Pegg, Zachary Quinto, Zoe
Zaldana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.