Fixed (2025)

Ota saappaat jalastasi ja hattu päästäsi arvostelua lukiessasi. Genndy Tartakovskyn Fixed on alan legendoja – väärällä tavalla. Fixedistä on tavalla tai toisella huhuiltu animaatiopiireissä jo vuodesta 2009 lähtien. Aluksi Tartakovskyn lempilapsen oli tarkoitus olla vain tarina koiraystävysten road tripistä, mutta ohjaajan taustajoukkojen mielestä alkuperäisessä ideassa ei ollut tarpeeksi ytyä pitkäksi elokuvaksi. Uudessa vedoksessa tarina muuttuikin aikuisille suunnatuksi törky- ja seksikomediaksi, vähän kuin filmatisoinniksi yhdestä Ralph Bakshin hylätystä pilotista. Vihreän valon saamiseen meni silti likemmäs toistakymmentä vuotta, ja sittenkin Warner ja Netflix pudottivat Tartakovskyn valmiin hupailun kertaalleen listoiltaan ennen jälkimmäisen organisaatioissa suoritettua mittavaa uudelleenjärjestelyä.

Aikaa ja vaivaa Fixedin saaminen ihmisten ilmoille siis maksoi, ja paljon maksoihin. Mutta tässä sitä nyt ollaan: katselemassa tarinaa koirien munaskuista. Tarinan alussa Bullin omistajat kyllästyvät koiransa jatkuvaan nylpytykseen ja päättävät viedä elukan leikattavaksi. Kivespussiensa kohtalosta huolestunut Bull päätyykin viettämään American Graffitin hengessä ystäviensä kanssa viimeisen himokkaan illan kierrellen kaupungin koirapuistoja sekä seksiluolia – Fixedin maailmassa koirillakin on siis omat strippibaarinsa ja ilotalonsa. Tartakovskyn mukaan tarinan hahmot ovatkin saaneet inspiraationsa tämän omasta ystäväpiiristä ja poikavuosien kommelluksista. Svengaavan soundtrackin tahtiin veivaavien koirien välinen toveruus ja kemia ovatkin mielestäni Fixedin vahvinta osa-aluetta.

 

Tarina on Fixedissä heikko, ja olisi mielestäni kaivannut Ralph Bakshin ja Seth Rogenin antamien vaikutteiden sijaan enemmän Al Lowea. Rogen ja Bakshi ovat tyylittelijöinä ja huumoriveikkoina tarkoituksellisen räväkkiä kapinallisia, joiden elokuvissa kiroilun, seksin ja huumeidenkäytön kaltaiset tabuaiheet ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, kun taas Lowen teoksissa korkea ikäraja tarkoittaa edellisten ohella myös sukupuolten välisen dynamiikan, vakuutusmyynnin sekä lentokoneinsinöörien kaltaista älykkäämpää ja aihepiiriltään kypsempää humoristista sisältöä. Tartakovsky onkin mielestäni liiaksi keskittynyt pinnalliseen äklöilyyn ollakseen erityisen hauska tai oivaltava muuten kuin peruskouluikäisen, kielletyn hedelmän kiihottaman naskalin näkökulmasta. Miten mielenkiintoista olisikaan ollut, jos Fixed aikuisille suunnattuna komediana olisikin lapsilta kielletyn sikailun ohella käsitellyt myös oikeasti aikuisempia teemoja?

Legendaarisen pahamaineisen Fixedin nähtyäni en ihmettele Tartakovskyn vaikeuksia saada visioitaan eetteriin. Viime vuosina originaalit näkemykset eivät ole olleet asioista päättävien suosiossa, eikä Fixed perinteisenä kaksiulotteisena animaationakaan rahamiesten pöksyissä vipinää herättänyt. Kun Fixed onkin tähän päälle aikuisille suunnattua törkyä 90-luvun likaisimpien kohuteosten vanavedessä, tuotti silkka markkinointi ja kohderyhmän tavoittaminen onkeensa tarttuneelle julkaisijalle äärimmäisiä haasteita. Netflixin mainoskampanja epäonnistuikin surkeasti, ja vasta aiheen herättämä keskustelu näyttäisi tavoittaneen yleisönsä. Alan mestarin tuotoksena Fixed onkin animaatioteknisesti pätevää tekoa ja nimekkäät ääninäyttelijätkin mielekkäitä kuunnella, mutta se pahuksen käsikirjoitus...



Arvio: 2.5/5


FIXED, 2025 USA
Ohjaus: Genndy Tartakovsky
Käsikirjoitus: Genndy Tartakovsky, John Vitti, Steve Greenberg, Rich Lufrano
Näyttelijät: Idris Elba, Adam DeVine, Kathryn Hahn, Fred Armisen