Paluu blogosfäärin puolelle

Viimeisimmässä postauksessani taisin puhua huonosta motivaatiostani. Kesäkuussa aloittamani kirjan kirjoittaminen antoi samalla muullekin elokuva- ja kirjoitusharrastukselleni valtavat määrät uutta kipinää, ja viimeisen puolentoista kuukauden aikana olenkin kynäillyt kaikkiaan kolmisenkymmentä arvostelua ja risat Leffatykin puolelle. Mielestäni kirjoitusteni laatu on ollut keskimäärin korkeampi kuin koskaan, ja olen alkanut järjestelmällisesti tietotaitoani kehittämäänkin. Uskon siis pystyväni vieläkin parantamaan juoksuani vaikka kuinka paljon.

Seuraavaksi aion tehdä paluun myös tänne blogin puolelle. Leffatykki on itselleni aina ollut rakas lapsi, mutta viime aikoina alustalla on esiintynyt ns. yskintää. Viimeksi kun keskustelin sivuston moderaattorin kanssa, tämä kertoi pahoista kiireistä, minkä vuoksi myös Tykin julkaisu- ja päivitystahti on näillä näppäimillä mitä sattuu: tälläkin hetkellä Tykki näyttäisi seisseen paikoillaan sellaiset puolitoista viikkoa, eikä yhteyden ottaminen ylläpitoon näytä luonnistavan lainkaan. Koska tilanne on niin turhauttava, pyrin jatkossa julkaisemaan tuotoksiani ensin täällä blogin puolella, ja Leffatykissä vasta sivuston alkaessa taas päivittyä. 

Strategiani tulee jatkon suhteen olemaan seuraava: En ala enää katsoa tai arvostella jokaista vastaan tulevaa filmografiaa, elokuvaa tai sarjaa, ainoastaan tavanomaista kiinnostavampia tai ansiokkaampia yksilöitä - huonotkin elokuvat ja sarjat voivat siis olla omalla tavallaan mielenkiintoisia. Vanhoja klassikoita saattaa myös silloin tällöin tupsahdella eetteriin, mutta pääpainoni tulee olemaan tukevasti 2020-luvulla. Nykyään kuulee muutenkin marinaa populaarikulttuurin tarjonnan laadusta. Itse uskon negatiivisen asenteen, huomionhakuisten meemiarvostelujen ja jatkuvan valittamisen olevan osa ongelmaa, lue: "rage-baiting". 

Toivon mukaan positiivisten esimerkkien nostaminen framille auttaisikin kohentamaan ilmapiiriä tai peräti inspiroimaan tuottamaan lisää herkkua kansalle.