maanantai 17. joulukuuta 2018

Kunnioita vaimoasi (1925)


Viktor ja Ida Frandsenilla tapasi vielä vuosia sitten avio-onni olla kukkeimmillaan, mutta Herra Frandsenin ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin on isäntäkin muuttunut vaimoaan ja lapsiaan kohtaan talonsa nokkimisjärjestyksestä viimeiseen asti kiinni pitäväksi kiittämättömäksi tyranniksi. Ennen pitkää sietokykynsä äärirajoille ajettu vaimokin lipuu jo täydellisen hermoromahduksen partaalle ja joutuu jättämään kotinsa hermojaan lepuuttaakseen. Viktor päätyykin lapsia kaitsemaan jääneen entisen lastenhoitajansa johdatuksella ymmärtämään tekojensa lähimmäisilleen aiheuttaman surun ja tuskan sekä arvostamaan kärsivän vaimonsa työpanosta.
No niin, päästiinpähän viimein tähänkin asti. Joku minua viisaampi on joskus todennut menestyksen olevan kuin itsepäinen virtahepo, jota on koska tahansa helpompi pitää liikkeessä kuin saada ottamaan ensimmäistäkään askelta. Jos Naisen orja oli Carl Theodor Dreyerin oman virtahevon ensimmäinen askel, oli Kunnioita vaimoasi Dreyerin ensimmäinen todellinen menestys, joka nostikin miehen hetkessä Keski-Euroopan puhutuimpien uusien ohjaajien joukkoon, mikä edelleen johti myöhemmin Dreyerin päätymiseen tunnetuin seurauksin ranskalaisen elokuvastudion leipiin paria vuotta myöhemmin.

Mutta tässä vaiheessa Dreyer oleili ja työskenteli vielä Tanskanmaalla huomattavasti pienemmillä tuotantoarvoilla kuin mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Kunnioita vaimoasitodennäköisesti tuottaakin siksi pelkästään tässä mielessä monelle pettymyksen kaikessa vaatimattomassa kotikutoisuudessaan, sillä kyseessä on tällä haavaa vielä käytännössä yhteen ainoaan taloon sijoitettu opettavainen parisuhdedraama. Toisinaan tätä on myös tavattu luokitella jonkinlaiseksi komediaksi, mutta siinä tapauksessa kyseessä on taatusti maailman huonoin sellainen, sillä Kunnioita vaimoasi ei varsinaisesti edes yritä olla kovin hauska, vitsikäs tai edes ironinen.
Vähän ehkä yllättäen edellinen ei oikeasti tee tästä laisinkaan sen vähempää nautittavampaa, ehei. Kunnioita vaimoasi on todellisuudessa Dreyerin tähänastisen filmografian vahvin suoritus, joka monipuolisella ja tehokkaalla lähikuvien käytöllään sekä terävällä leikkauksellaan alkaa jo huomattavasti lähennellä mestarin myöhempää tavaramerkkityyliä. Selvästi Dreyerin saama opetus Olipa kerran virheistä on myös mennyt perille, sillä aidolta kalskahtavien henkilöhahmojen vaiheita myös jaksaa seurata erityisellä mielenkiinnolla koko pitkän keston ja tarinan varsinaiseen raskaalla kädellä maalattuun sanomaankin on pelkästään helppo yhtyä.

Ainut itseäni mainitsemisen arvoisesti vastakarvaan silittänyt detalji tässä elokuvassa oli oman kopioni taustalla soinut liitutaulun veristä raapimista muistuttava korvia riipivä kokeellinen joikuna, joka ei sopinut tällaiseen kevyeeseen parisuhdedraamaan sitten alkuunkaan. Mykkäelokuvien kohdalla asia on tosin helppo korjata improvisoimalla satunnaista käteen osuvaa musiikkia tai katsomalla kokonaan mykkänä, joten turha tästäkään on pelihousujaan suotta mennä repimään.
Kunnioita vaimoasi ei vielä lukeudu Dreyerin mestariteosten sarjaan, mutta antaa selvää vihiä tulevasta. Tämän jälkeen mestari kävikin vielä nopeasti koukkaamassa yhden teoksen verran Norjassa ennen menestyksekästä vierailuaan Galliassa.



Arvio: 4.5/5



DU SKAL AERE DIN HUSTRU, 1925 Tanska
Ohjaus: Carl Theodor Dreyer
Käsikirjoitus: 
Carl Theodor Dreyer, Svend Rindom
Näyttelijät: Astrid Holm, Johannes Meyer, Karin Nellemose

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.