Lu Over the Wall (2017)

Masaaki Yuasa on täällä jälleen! Japanin ikioma tärähtäneen taiteilijan ruumiillistuma meni alkuvuodesta ohjaamaan tällaisen merenneitoelokuvan, joka jokaisen miehen fanin pitää ehdottomasti katsastaa jo pelkästään syystä, että Yuasa on aiemmin nimennyt tämän jonkinasteiseksi unelmaprojektikseen. En tiedä mistä Masaaki Yuasan kaltainen kaveri unelmoi, mutta jos jälki on selvin päinkin Mind Gamen ja The Tatami Galaxyn luokkaa, on tämän oltava vähintäänkin tajuntaa laajentavaa kamaa. Pakko katsoa.

Lu Over the Wallin tarina sijoittuu pieneen japanilaiseen silliä ja sateenvarjoja kauppaavaan kalastajakylään, jonka asukkaat pelkäävät lähivesissä asuvia myyttisiä merenneitoja. Tarinan päähenkilö on teini-ikäinen Kai, joka isänsä vastustuksesta huolimatta unelmoi rockbändin perustamisesta kavereidensa kanssa. Kai tovereineen tekee tuttavuutta Lu-nimisen musiikkia rakastavan ja ihmisten huomiosta unelmoivan pienen merenneidon kanssa. Lopussa kielletty ystävyys kuitenkin johtaa tapahtumaketjuun, joka on tuhota koko kylän asukkaineen.

Pelkästään juonireferaatin perusteella tästä pystyy jo bongaamaan muutamia vähemmän onnistuneita puolia. Ensinnäkin: tämä ei ole likimainkaan yhtä psykedeelinen kuin Yuasan aiemmat elokuvat keskimäärin vaan tässä on selvästi lähdetty hakemaan enemmän mainstream-yleisön huomiota vähän makotoshinkaimaisella otteella yhdistettynä Hayao Miyazakin Ponyo rantakalliollan ja Disneyn Pieneen merenneitoon.

Positiivisena puolena sanottakoon, että ainakin tämän animaatio ja hahmojen design ovat edelleen hyvällä tavalla tuttua Yuasaa. Tämän ei ole tarkoituskaan olla piirrettynä mitenkään erityisen realistinen tai uskottava vaan mallia hahmojen liioiteltuihin liikkeisiin ja eleisiin on haettu selvästi jostain 20- ja 30-lukujen kumimaisesti venyilevistä rubber hose -hahmoista. Jälki voi nykykatsojaa hämmentää, mutta pääasia että se kuitenkin toimii. Parhaiten edellinen näkyy keskivaiheen hämmentävässä tanssikohtauksessa, jossa ihmiset tuntuvat venyvän ja vääntyilevän luonnottomasti vähän joka suuntaan.

Parhaat hetket Lu Over the Wallissa ovat omasta mielestäni pienet hiljaisemmat kohtaukset, joissa vain nautitaan tunnelmoinnista ja joissa hahmot parhaimmillaankin vain keskustelevat ja puuhaavat rennosti keskenään. Koko elokuvan hienoimmassa kohtauksessa Kai sukeltaa Lun kanssa merenalaiseen maailmaan ja animaatio muuttuu kerrasta nätin värityskirjamaiseksi Kaibaksi. Lentäviin vesikuutioihin sijoittuvat kohtaukset ovat niinikään harvinaisen nättiä katselvataa.

Kaikesta huolimatta tämä kompastelee ja hoipertelee tarinansa kanssa aivan liikaa noustakseen edes Yuasan tätä edeltäneelle keskimääräiselle tasolle. Pahin ongelma on elokuvan käsikirjoituspuolella, joka tuntuu aivan liian täyteenahdetulta erilaisia hahmoja, hämmentävän nopeita motivaationmuutoksia ja vielä keskivaiheilla tulevia uusia sivujuonia, joita ei lopussa edes ratkaista kunnolla. Itse lopusta – joka oli omaan makuuni venytetty liian pitkäksi – en pitänyt alkuunkaan, mutten spoilaa sitä tässä.

Itselleni Lu Over the Wall jätti melkoisen kaksijakoiset tunnelmat: toisaalta tämä on harmittavan kuiva ja tavanomainen elokuva japanilaisen hulluuden kruunaamattomalta kuninkaalta, mutta toisaalta tämä oli ihan kivat fiilikset jättävä perusleffa ja todennäköisesti suunniteltukin lähinnä helpoksi sisäänheittotuotteeksi Yuasan mielettömän mielikuvitukselliseen maailmaan. Lu Over the Wall kuitenkin voitti tänä vuonna Annecyn animaatiofestareilla parhaan animaatioelokuvan palkinnonkin, joten tätä sopii kai odottaa muodossa tai toisessa myös meikäläisille markkinoille.


Arvio: 3.5/5


YOAKE TSUGERU LU NO UTA, 2017 Japani
Tuotanto: Eunyoung Choi
Ohjaus: Masaaki Yuasa
Käsikirjoitus: Masaaki Yuasa, Reiko Yoshida
Näyttelijät: Akira Emoto, Kanon Tani, Minako Kotobuki, Shin'ichi Shinohara, Shôta Shimoda, Soma Saito