En tarkalleen muista milloin, mutta ihka ensimmäinen kosketukseni tähän animeen oli jossain näkemäni kuva loputtoman mustasta avaruudesta, lentävästä junasta ja melankolisesti katsojaan päin tuijottavan naisen kasvoista. Kuvan alalaidassa komeili nimi ”Galaxy Express 999”. Jokin siinä kuvassa iski ja kiihotti mielikuvitusta poikkeuksellisen voimakkaasti. Vuosikausia voin vain kuvitella mikä ihmeellinen tarina, sarja ja elokuva sen valtaisan hienon kuvan takana voi oikeasti olla. Sitten huomasin, että sitä yli 100 jaksoa pitkää sarjaahan on julkaistu myös suomeksi ensimmäisen parinkymmenen episodin verran hopeanuolidubeilla. Tykkään.
Galaxy Express 999 -sarja ja sen pohjalta tiivistetty elokuva perustuvat Leiji Matsumoton samannimiseen klassikkomangaan. Sarjan tarina sijoittuu kaukaiseen kuvitteelliseen tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on valloittanut avaruuden ja rikkaampi väestönosa kykenee korvaamaan inhimilliset puolensa koneosilla ja saavuttamaan siten ikuisen elämän. Päähenkilö Galaxy Expressissä on Tetsuro, jonka pyrkimyksenä on saada itselleen koneruumis voidakseen kostaa äitinsä kuoleman kokometalliselle kreivi Mechalle. Kannessakin komeileva mystinen melankolinen nainen on nimeltään Maetel, joka tarjoaa Tetsurolle vapaalipun koneiden planeetalle vievään, avaruuden läpi lentävään junaan nimeltä Galaxy Express 999.
Tämäntyyppiseltä elokuvalta lienee turha odottaa mitään kauhean ryppyotsaista tieteellisyyttä tai kovin terävää järkeilyä; kyseessä on enemmänkin vähän lapsenmielinen avaruuspiraatteja sun muita vilisevä vähän sentimentaalinen avaruussatu, joka ainakin itseeni kolahti ns. kybällä. Tiettävästi tämän elokuvan suurin innoittajakin on ollut Kenji Miyazawan klassinen lasten- ja nuortenkirja Night on the Galactic Railroad, jossa kaksi lasta astuu kuolleiden sieluja kuljettavan, avaruuden läpi lentävän junan kyytiin. Kyseinen opus on Japanissa vähän samanlaisessa asemassa kuin Seitsemän veljestä Suomessa.
Leiji Matsumoton uniikissa visuaalisessa tyylissä on jotain, jota en osaa täysin sanoiksi pukea. Alkuperäinen sarjakuvahan tehtiin pitkälle ennen nykymuotoisen anime- ja mangatyylin syntyä eikä näissä siksi nähdä käytännössä ollenkaan perinteisiä genren kliseitä tai suurisilmäisiä teinihahmoja. Jos jotain, niin Matsumoton tarinaan ja tyyliin on innoitusta haettu länsimaista ja etenkin Ranskasta, jossa väärinymmärretyt nuoret ja romantisoidut muukalaiset ovat jo omanlaisensa klisee. Erityisesti Matsumoton naishahmojen vähän venytetty, vanhat neukkulaiset piirretyt mieleen tuova design on ainakin omaan silmääni harvinaisen nättiä jälkeä.
Omasta mielestäni isoin kompastuskivi ja samalla isoin ansio tässä elokuvassa on tosiasia, että tämä on ihan aikuisten oikeasti yli sataosaisen ja yhteensä yli 50 tuntia pitkän eeppisen televisiosarja pohjalta tehty parituntinen lyhennelmä. Hyvänä puolena tästä on kokonaan poistettu sarjan itseään rajusti toistava kerronta ja keskitytty lähinnä tarinan kristalliseen ytimeen. Huonompana puolena tässä sitten on, että tarinaa tiivistäessä taisi joissan kohdin mennä lapsi pesuveden mukana ja monet keskeiset henkilöt jäävät persoonallisuuksina hyvin vajaiksi verrattuna sarjaan. Yhdessä kohtaa Tetsuro esimerkiksi jakaa kohtauksen nuoren naisen kanssa, joka seuraavassa kohtauksessa onkin jo rakastunut ilman sen kummempaa syytä.
En menisi suin surminkaan ristimään tätä elokuvaa tai alkuperäissarjaa miksikään kuolemattomaksi mestariteokseksi, mutta valehtelisin jos väittäisin tätä millään muotoa erityisen epäonnistuneeksikaan. Galaxy Express 666 on jo konseptina sen verran persoonallinen ja ajattoman hieno ettei siitä voi kuin ihastella kaikenlaisista pikkuvioistakin huolimatta. Näin äkkiseltään en ainakaan itse pysty edes keksimään toista likimainkaan samanlaista piirrettyä sarjaa tai elokuvaa, vuoden 1985 Night on the Galactic Railroad on ehkä tälle lähin sukulainen.
Tykkään. Paljon.
Arvio: 4.5/5
Arvio: 4.5/5
GINGA TETSUDO THREE-NINE 1979, Japani
Tuotanto:
Ohjaus: Rintaro
Käsikirjoitus: Leiji Matsumoto, Shiro Ishimori
Näytteljät: Banjô Ginga, Makio Inoue, Masako Ikeda, Masako Nozawa, Miyoko Asô, Ryôko Kinomiya, Tatsuya Jô, Toshiko Fujita, Yasuo Hisamatsu, Yôko Asagami
Tuotanto:
Ohjaus: Rintaro
Käsikirjoitus: Leiji Matsumoto, Shiro Ishimori
Näytteljät: Banjô Ginga, Makio Inoue, Masako Ikeda, Masako Nozawa, Miyoko Asô, Ryôko Kinomiya, Tatsuya Jô, Toshiko Fujita, Yasuo Hisamatsu, Yôko Asagami
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.