lauantai 2. toukokuuta 2020

The Princess with the Golden Star (1959)


Mikäli olen ikinä eläessäni tullut antaneeksi jollekin vaikutelmaa, että nämä tšekkoslovakialaiset satuelokuvat alkaisivat olla taputeltu edes niiden rakastetuimpien klassikoiden osalta, niin mörökölli minut vieköön. Homma ei nimittäin ole vielä päässyt todellisuudessa vielä edes aluilleen, sillä näiden suhteen laadukasta tarjontaa riittää vielä pitkälle kylmän sodan jälkeiselle ajallekin. Ainut harmistuksen aihe lienee vain niiden saatavuus, joka meillä päin ei perinteiseen tapaan ole mikään kovin ihmeellinen; useimmiten ne harvatkin joutuu katsomaan ilman kaksisempia tekstityksiä tai käännöksiä.
The Princess With Golden Star on lukemani ja kuulemani perusteella kotimaassaan genrensä ehdottomasti tunnetuimpia klassikkoteoksia, joka kuuluu leimaantuneen erityisesti mukaan joulun viettoon samaan tapaan kuin Lumiukko ja Tuntematon sotilas Suomessa. Julkaisuajasta on hyvä huomioida, ettei myöhempiä liberaalimpia virtauksia vielä ollut tekomaassa näköpiirissä, vaan kaikenlainen luova toiminta oli edelleen vanhoillisen sosialistisen hallinnon tiukkaakin tiukemmassa ojennuksessa, minkä vuoksi tällainen varsin neutraali satuelämys oli ilmestyessään positiivisessa mielessä erittäin poikkeuksellinen ja muistettava ilmestys.

Tämänkertainen satu kertoo nimeämättömässä, kirkkaan värikkäässä satumaassa asustavasta prinsessasta nimeltä Lada (kultakutrinen Marie Kyselkova), jonka pitäisi ottaa puolisokseen mustaan pukeutuva paha polkkatukkainen porkkanapääkuningas Kazidsvet (=tuhoaja). Jalosyntyinen neito kuitenkin pakenee paikalta hiirennahkaturkkiin pukeutuneena, päätyen aina komean prinssin linnaan leipomaan pipareita! En halua spoilata mitään tämän pidemmälle, mutta lopussa paha saa palkkansa sekä prinssi ja prinsessa toisensa.
Ollaanpa nyt täysin rehellisiä: The Princess with the Golden Star on todella hupsu elokuva, sen kaikkea muuta kuin uskottava karkkiväreissä kylpevä maailma huutaa kornia (ei liity bändiin) kuin mikä ja sen liioitellun teatterimaiset tuotantoarvotkin heijastuvat kaikenlaisen erikoistehosteosaamisen sekä magian täydellisenä poissaolona. Toisaalta kyseessä on juuri sopivan johdonmukaisella tavalla äärimmäisen naiivi ja höhlä leffa, ettei tällaisiin yksityiskohtiin juuri kiinnitä alun jälkeen edes huomiota, vaan kalkkeutuneempikin mieli soljuu saumattomasti rainan mukana alusta aina onnelliseen loppuun asti vähän kuin Ihmemaa Ozia ja muita vastaavia varhaisia värillisiä satueepoksia katsellen.

The Princess with the Golden Starissa on kuitenkin muutama varsin mielenkiintoinen piirre, jotka erottavat sen kaikista muista näkemistäni saturainoista. Ensimmäinen on tietysti sen dialogi, joka on kirjoitettu runomitallisesti ja riimitellen – koko elokuva on siis kuin yhtä pitkää runoa! Toinen on tekijöiden hämmentävä mieltymys balettiin, joka realisoituu käytännössä ehkä jo vähän liiankin pitkälle venytettyinä näyttävinä tanssikohtauksina. Jos olisin itse saanut katselukokemuksestani jotain lyhentää, niin jälkimmäistä sittenkin. Muutoin kyseessä onkin sitten varsin sympaattinen ja simppeli satuelämys, jonka arvostettu status kotimaassaan on helppo ymmärtää, vaikkei meikäläisittäin ehkä aivan samoille linjoille kykenisikään täysin yhtymään.


Arvio: 4/5


PRINCEZNA SE ZLATOU HVEZDOU, 1959 Tsekkoslovakia
Ohjaus: 
Martin Fric
Käsikirjoitus: 
Martin Fric
Näyttelijät: 
Eduard Kohout, Frantisek Smolík, Jarmila Kurandová, Josef Zíma, Marie Kyselková, Martin Ruzek, Stanislav Neumann

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.