lauantai 28. huhtikuuta 2018

Muistelmia kuolleesta talosta (1932)


Muistan kun joskus yläastevuosina alkoi kiinnostamaan yleissivistyksen kartuttaminen ja aloin lukemaan järjestelmällisesti läpi kaikkia käsiini saamia kaunokirjallisuuden klassikoita, joista ensimmäinen lukemani oli DostojevskiRikos ja rangaistus. Vuosien varrella on tullut luettua lähes koko Dostojevskin tuotanto, mutta omaksi kestosuosikiksi miehen töistä on valikoitunut kirja nimeltä Muistelmia kuolleesta talosta, jossa kirjailija kuvaa pakkotyövangin elämää siperialaisessa rangaistussiirtolassa. Kun huomasin että tästä samaisesta opuksesta on olemassa neuvostoliittolaisen elokuvan kulta-ajalta ihan filmatisointikin, päätin sovinnolla jättää kaiken käsillä olevan ja tarkastaa tämän ensitilassa.
Tämähän on sentään 30-lukulainen neuvostoelokuva ja suoraan Mestarin kynästä. Mikä voisi mennä pieleen?

No mikäköhän voisi mennä pieleen! Ensinnäkin tällä elokuvalla ei ole yhtään mitään tekemistä sen alkuperäisromaanin kanssa vaan kyseessä on propagandamielessä tehty analyysi Dostojevskin aikaisesta yhteiskunnasta. Tai ei, ”analyysi” on väärä sana sillä se viittaa johonkin oikeasti johdonmukaiseen sisältöön. Todellisuudessa kyse on lähinnä päämäärättömästä kollaasista toisiinsa liittymättömiä kohtauksia, joissa ihmiset julistavat sosialismin ja vallankumouksen ilosanomaa. Koko elokuvassa ei taida oikeasti olla ainuttakaan dialoginpätkää jossa ei kuultaisi poliittista puppua.
Miten valtava pettymys!
Ihmeellisintä tässä kaikessa on, että Dostojevskin vankileirikuvauksesta olisi luullut voivan saada helposti kokoon ajan poliittiseen oloon sopivan tarinan järjestelmän sorrosta ja pienen ihmisen ahdingosta, mutta jostain käsittämättömästä syystä tilaisuuteen ei osattu tai välitettykään tarttua. Ainut edes etäisesti Dostojevskiin viittaava asia tässä elokuvassa taitaa olla joihinkin kohtauksiin pakotetun päälle liimattu Dostojevskin itsensä hahmo, jolla ei oikeastaan ole tässä muuta virkaa kuin oikeuttaa Mestarin nimen käyttö pahaa aavistamattomien ihmisten harhauttamiseksi.

Muistelmia kuolleesta talosta on pahimpia ja yllättävimpiä kohdalle osuneita pettymyksiä pitkiin aikoihin. Kyseessä ei ole vain kädetön elokuva, mutta myös täysin epäonnistunut propagandatuotos joka ei edes yritä näyttää kovin vakuuttavalta ja onnistuu ryssimään siksi jo lähtökohtaisesti täysin sen ainoassa varsinaisessa tarkoituksessa eli yleisön kalastelemisessa kommunismin haaviin.
Visuaalisuudesta voin antaa puolitoista tähteä, kaikki muu on pyöreän nollan luokkaa. Pysykää tästä kaukana.


Arvio: 1.5/5


MYORTVYY DOM, 1932 Neuvostoliitto
Ohjaus: Vasili Fjodorov
Käsikirjoitus: Fjodor Dostojevski, Vasili Fjodorov, 
Viktor Shklovsky
Näyttelijät: 
Nikolai Radin, Nikolai Vitovtov, Nikolay Khmelyov, Nikolay Podgorny, Vladimir Belokurov, Vladimir Uralskiy