Batman v Superman: Dawn of Justice (2016)

Pöö. Täytyy myöntää, että normaalisti en välitä supersankarielokuvista tuon taivaallista, mutta Batman v Superman oli tarkastettava pelkästään kaiken porun vuoksi. Tämä elokuvahan voittikin pari viikkoa sitten kaikkiaan neljä Razzieta jakaen tämän vuoden kärkipaikan Hillary's America: The Secret History of the Democratic Partyn kanssa ja tämä yleensä keikkuu sen ja Norm of the Northin tavoin kriitikoiden vuoden huonoimpien elokuvien listoilla korkeilla sijoilla. Vähemmästäkin tässä kostuu. Ei kun leffa pyörimään. Spank me, baby!

Tässä elokuvassa on kyllä näkyvissä katastrofin merkit jo aivan DVD-julkaisun kannesta lähtien. Olen kuullut, että alun perin elokuvan nimen piti olla "Batman vs Superman", mutta siihen tuli jossain kohtaa typo. Itseäni näin alkuun mietityttää, miksi ainakin näennäisesti lain samalla puolella hääräävät Teräsmies ja Nahkhiirmees ylipäänsä haluaisivat tapella? Muistan joskus nähneeni sen yhden piirretyn elokuvan, missä nämä kaksi liittoutuvat yhteisiä vihollisia vastaan ja se oli vieläpä erittäin hyvää tekoa. Näkemättä Batman v Supermania täytyy sanoa, että vaatii melkoista luovuuttaa saada nämä kaksi hahmoa jotenkin uskottavasti toisiaan vastaan.

Hetkinen. Luovuus? Hollywood 2000-luvulla? Hahahaha!

Asiaan.

Batman v Superman sijoittuu (Wikipedian mukaan) joitakin kuukausia Man of Steelin jälkeiseen aikaan. Elokuva alkaa, kun Lois Lane (Amy Adams) on nimeämättömän terroristijärjestön tukikohdassa tekemässä juttua ja homma päättyy verilöylyyn. Lois Lane alkaa epäillä, että joku haluaa mustamaalata ja tuhota Teräsmiehen (Henry Cavill), mutta kuka ja miksi? Samaan aikaan omassa vaatimattomassa tukikohdassaan kikattava pitkätukkainen Lex Luthor (Jesse Eisenberg) havittelee käsiinsä valtavaa kryptoniittikokkaretta ja säilöttyä Man of Steelin pahiksen ruumista suunnitelmanaan tuhota teräspoitsu. Samaan aikaan Lepakkoveikko (Ben Affleck) tuumailee señor Teräksen olevan ikävä, koska aiheuttaa aina sivullista vahinkoa. Sitten Bätmän näkee unta, jossa Teräs-Tero on paha ja päättää herättyään antaa mokomalle viittaveijarille nekkuun. Peräsmies vastaavasti inhoaa Lepakkovekkulia, koska leppis on niin… ikävä? Toimii lain ulkopuolella?

Nyt ihan oikeasti. Batman v Supermanin juoni on sellaista sillisalaattia, ettei siitä oikeasti ota selvää Erkkikään. Näiden muutaman keskeisen hahmon lisäksi elokuvassa seurataan vielä ainakin tusinaa muuta merkityksettömämpää sivuhahmoa, joiden nimiä tai motiivejä ei oikeastaan edes avata ollenkaan. Koko hommaa hämmentää entisestään kammottava leikkaus, joka tuntuu loikkivan paikasta, ajasta ja henkilöstä toiseen täysin holtittomasti. Ensimmäiseen kahteen tuntiin ei oikeastaan mahdu ollenkaan toimintaa tai kiinnostavia tapahtumia; välillä saarnataan demokratiasta ja välillä horistaan mitä sattuu kuin jossain Star Wars -prequelissa, mutta mikään ei lopulta etene yhtään mihinkään. Ensimmäisen tunnin jälkeen olin jo niin pitkästynyt, että keskityin lähinnä erilaisten tuotesijoittelujen etsimiseen.

Hahmoista puheen ollen. Itse vihasin eniten juurikin tapaa, jolla tämän tekijät ovat käpälöineet näitä klassisia hahmoja. Batman ei esimerkiksi tässä ole mikään kylmänviileä ja harkitseva supersalapoliisi, jona hahmo yleensä on yleensä kuvattu, vaan Lepakkomiehestä on tehty tässä täysin tunteen varassa toimiva höntti, joka päättää tappaa miehen suunnilleen pahan unen vuoksi ja sitten muuttaakin yhtäkkiä mielensä kun Teräs… tai no en spoilaa. Olisiko Batman ehkä päästänyt Jokerin menemään, jos jälkimmäinen olisi tehnyt saman, mitä Teräsmies tässä? Vanhan kirjoittamattoman säännön mukaan Batmanin ei yleensä edes kuuluisi tappaa ketään; ehkä hahmo vain on ritarillinen ja reilu tai sitten hahmo Batman-animaation kertoman mukaisesti pelkää tappamista. Tämä on väärin. Ben Affleck tosin oli roolissaan erinomainen. Harmi ettei miehellä oikeasti ollut kunnollista käsistä.

Teräsmies ja Lois Lane ovat ylivoimaisesti tämän elokuvan tylsimmät ja joutavimmat hahmot. Ei riitä, että Henry Cavill ja Amy Adams ovat kumpikin aivan jäässä ja ensimmäinen muutenkin pahvilaatikon karismalla varustettu, mutta kummankaan hahmo ei oikeastaan edes tee koko elokuvan aikana mitään järin kiinnostavaa. Louis ja Clark eivät käy ulkona, puhu tai tee mitään kiinnostavaa yhdessä eikä kummankaan persoonaa avata katsojalle ollenkaan. Kuvio menee jotakuinkin siten, että Lois Lane tekee jotain merkityksetöntä ja ajautuu aina kiipeliin, josta Teräsmies sitten pelastaa. Tässä koko hahmo pähkinänkuoressa. Clark Kentillä on varmaan jotkin taikalasit, jotka päähän laittamalla kukaan ei tunnista niiden takaa mulkoilevaa ilmiselvää Teräsmiestä. Mainitsinko muuten jo, että tämän elokuvan ihmiset ovat tyhmiä kuin mikä? No nyt mainitsin. Joku pahis yrittää tosissaan lavastaa Teräsmiestä pommi-iskuista ja joukkoampumisista vaikka Teräsmiehellä ei ole mitään syytä käyttää aseita tai pommeja. Ja tämä juoni toimii!

Säästin tarkoituksella pahimman viimeiseksi. Jesse Eisenbergin Lex Luthor on kyllä täydellinen rimanalitus. Se Lex Luthor, jonka itse muista televisiosta ja sarjakuvista on Highlanderin Kurganin äänellä puhuva elämää suurempi rikollinen nero, jota ei mikään vankila pysty pidättelemään ja jolla on aina henkinen yliote fyysisesti ylivertaisesta Teräsmiehestä. Batman v Supermanin Lex Luthor on täydellinen vitsi. Käytännössä kaikki hahmon dialogi on aivan jäätävää jöötiä, joka voisi yhtä hyvin jonkun simpanssin kirjoittamaa. Jesse Eisenbergin näyttely ei oikeastaan ole yhtään sen parempaa. Katsokaa elokuva, jos haluatte nähdä miten huonoa se on. Jos tässä olisi ollut tarkoitus rakentaa tästä hahmosta jotain vastenmielistä hippiä, jota sitten leivotaan kunnolla lopussa naamariin, ei ongelmaa periaatteessa olisi. Mutta kun näin ei tehdä. Jesse Eisenberg voitti työstään Razzienkin, mielestäni ihan ansaitusti. Luin jostain, että tässä Lexin motiivi tuhota Teräsmies oli symbolinen kosto ankaralle isälle. Isän samaistaminen jumalaan tai tässä tapauksessa Teräsmieheen on varsin uskottava ja normaali kuvio, mutta tähänkin motiiviin viitataan vain epäsuorasti yhdessä lauseessa. Käytännössä missään Lexin puuhassa ei ole mitään järkeä. Miksi mies esimerkiksi vaivautuu kehittelemään jotain monimutkaista juonta Teräsmiestä vastaan, kun hallussa edelleen on kryptoniitinpala, jolla pystyisi helposti tappamaan Teräspatun yhdellä iskulla. Jos Doomsday lisäksi oikeasti tappaisi Teräsmiehen, Lexillä olisi vain entistä isompi ongelma käsissään. 

Yksi juttu, jota tässä elokuvassa aivan erityisen paljon inhoan, on Wonder Womanin ilmaantuminen kuvioihin. Leikitäänpä ajatuksella, ettet ole koskaan lukenut näitä sarjakuvia vaan olet vähän noviisi koko supersankarigenrelle. Elokuvaan keskelle viimeistä taistoa mukaan ilmestyy yhtäkkiä joku random superhahmo, jota ei nimetä ja jonka taustoja ei avata ollenkaan ja joka ei oikeastaan edes tee loppupeleissä mitään merkittävää. Aika hämmentävää, eikö? Koko Wonder Woman -episodi olisi yhtä hyvin voinut jäädä leikkauspöydälle. Hahmoa tulkitseva Gal Gadot ei mielestäni ole kovin kaksinen näyttelijäkään.

Koska kyseessä on toimintaelokuva, tärkein kysymys tässä kohtaa on, miten hyvää toimintaa rainassa on. Noh, likimain samaa sarjaa kaiken muun kanssa, eli kuraa. Tai siis, toimintaahan tässä on loppujen lopuksi äärimmäisen vähän ja sekin vähä on joko täydellistä cgi-mössöä ja kaaosta tai sitten niin hutiloidusti leikattu, ettei menosta meinaa saada ollenkaan selkoa. Yhdessä kohtaa Batman tappelee pahisjoukon kanssa ja ulkoisesti touhu näyttää hyvältä, mutta juosten kustu ja tyhjyyttään kumiseva äänieditointi pilaa koko kohtauksen. Batmanin ja Teräsmiehen tappelua on tässä vähemmän kuin seksiä Fifty Shades Darkerissa, mikä asettaa koko elokuvan markkinoinnin varsin kyseenalaiseen valoon. Tässä pölistään enemmän jostain Wonder Womanin valokuvasta kuin Batmanin ja Teräsmiehen tappelusta vaikka elokuvan nimi on Batman v Superman!

Batman v Superman: Dawn of Just-ass on kyllä kivuliaimpia katselukokemuksia pitkiin aikoihin. Ei riitä, että tämä käytännössä ryssii kaikki hahmonsa, juoni on täyttä kaaosta ja editoija maistissa, mutta tällä on vielä kaiken lisäksi pituuttakin sellaiset mukavat kolme tuntia, joista ensimmäisen kahden aikana ei tapahdu mitään. Suicide Squad oli hirvittävä elokuva, mutta se sentään oli vaatimattomasti melkein puolet tätä lyhyempi. Olin hyvin lähellä jättää Batman v Supermanin kesken jo ennen puolta väliä, mutta onnistuin jotenkin pinnistämään loppuun asti hampaat irvessä. Ei voi ymmärtää miksi tästäkin piti julkaista vielä joku pidennetty ohjaajan versio. Jos jotain niin tästä pitäisi nimenomaan karsia turhaa höttöä tuntikaupalla että tästä saisi edes kohtuullisen katsottavan. Ei tämä vuoden huonoin elokuva ole, mutta kuuluu omissa kirjoissani huonoimpiin.

Haluatteko nähdä oikeasti hauskan ja tyhmän toimintaleffan? Katsokaa Hardcore.


Arvio: 0.5/5

BATMAN V SUPERMAN: DAWN OF JUSTICE, 2016 USA
Tuotanto: Charles Roven, Deborah Snyder
Ohjaus: Zack Snyder
Käsikirjoitus: Chris Terrio, David S. Goyer
Näyttelijät: Ben Affleck, Amy Adams, Jesse Eisenberg, Henry Cavill, Jeremy Irons