Angel's egg (1985)

Mamoru Oshii taitaa olla suurimmalle osalle tuttu nimi lähinnä ikivihreän Ghost in the Shellin takaa, mutta oikeasti miehen uraan mahtuu paljon muutakin. Tiesittekös esimerkiksi, että 80-luvun puolivälissä miestä kosiskeltiin mukaan Hayao Miyazakin ja Isao Takahatan perustaman Studio Ghiblin kolmanneksi isoksi ohjaajanimeksi, mutta Oshiin tyyli osoittautui lopulta turhankin erilaiseksi ja suunnitelmat jäivät sikseen. Kyseisen projektin kaaduttua mies liittyi Headgearin scifi-tiimiin ja löi itsensä lopullisesti läpi Mobile Police Patlabor: The Early Daysilla. Tämä tarina on tosi.

Angel’s Egg on Oshiin ohjauksista kolmas ja alkupään teoksista ehkä aliarvostetuin. Alkuaan elokuva sai Japanissa erittäin nuivan vastaanoton ja Oshii kommentoi sen käytännössä haitanneen työnsaantia vielä vuosikausia elokuvan Japanin ensi-illan jälkeen; lännessä tätä ei virallisesti nähty ennen 2015 ilmestynyttä rajoitettua julkaisua. Aiemmin Mamoru Oshii ansaitsi kannuksensa Rumiko Takahashin Urusei Yatsuran televisiosarjan ja siihen perustuvan kahden elokuvan Urusei Yatsura: Only Youn ja Beautiful Dreamer - Vastustamattomat olennotin parissa. Vaikka kaksi edellistä meneviä elokuvia ovatkin, on sanottu, että lopullisen tunnistettavan tyylinsä Oshii löysi nimenomaan tässä elokuvassa, jonka mies muuten teki yhdessä Final Fantasyjen visuaalisena suunnittelijana tunnetun Yoshitaka Amanon kanssa.

Tässä elokuvassa ei oikeastaan ole mitään varsinaista juonta, draamaa tai syvällisiä hahmojakaan vaan kyse on ohjaajansa mukaan ensisijaisesti visuaalisesta tajunannanvirrasta, jonka merkityksellinen sisältö perustuu kunkin katsojan omaan tulkintaan. Elokuvan ”tarina” kuitenkin sijoittuu post-apokalyptiseen maailmaan ja sen kaksi päähenkilöä ovat omituista asetta kantava nuori mies ja salaperäistä munaa mukanaan kantava pikkutyttö, joka uskoo mukanaan kantaman munan olevan todellisuudessa enkelin muna. Kummallakin hahmolla kerrotaan olevan hämäriä ja epämääräisiä muistoja, joiden alkuperää ei varsinaisesti selitetä. Oleellisia yksityiskohtia elokuvassa ovat myös varjoina kaduilla sekä talojen seinillä liikkuvat kalat ja niitä metsästävät salaperäiset kalastajat. Tämän ihmeellisempää juonta on turha etsiä. Parhaimmillaankin kyseessä on pelkkää hämärää symboliikalla leikittelyä.

Tämän elokuvan varsinaisesta sisällöstä on vaikka miten paljon erilaisia tulkintoja, mutta oman suosikkiteoriani mukaan kyseessä on raamatullinen tarina uskosta ja seksuaalisuudesta. Mamoru Oshii on tunnettu teologiaharrastuksestaan ja tavastaan hyödyntää elokuvissaan paljon raamatullista symboliikkaa, eikä Angel’s Egg oikeastaan siinä suhteessa eroa miehen muista töistä juurikaan. Tässä elokuvassa nähdään lukuisia viittauksia Nooan arkin tarinaan, vihjataanpa maailman tuhoutuneenkin suuressa vedenpaisumuksessa vanhan testamentin tyyliin. Tässä tapauksessa pelastusta ei vain koskaan tullut ja maailma pysyi kuolleena. Nuori mies on niin ikään nähty jonkinlaisena omaa ristiään kantavana Jeesus-hahmona, jolla on hämäriä muistoja elämän puusta ja vanhoista profetioista. Nuoren miehen kantama risti voidaan toisaalta nähdän myös jonkinlaisena falloksen ja tytön kantama muna puhtauden ja viattomuuden symbolina. Vesi itsessään symboloi idässä feminiinisyyttä. Ehkä tämä elokuva kertookin nuoren tytön uskosta ja kasvusta naiseksi, lopussa myös pyhimykseksi? Ehkä tämä onkin tarina kuolemasta ja uudestisyntymisestä? Kysymyksiä ja teorioita on yhtä paljon kuin katsojiakin, mutta lopullista vastausta tuskin on olemassakaan.

Audiovisuaaliselta anniltaan Angel’s Egg on huikean uniikki elämys, jota on oikeastaan todella vaikea verrata yhtään mihinkään. Suurin osa koko elokuvasta koostuu lähes täysin mustavalkoisista käsin piirretyistä ja maalatuista kuvista, jotka perinteiseen Yoshitaka Amano -tyyliin ovat äärimmäisen tyylikästä ja nättiä jälkeä. Jos miehen Final Fantasy -luonnokset tai Sandman-tarinat sattuvat olemaan tuttuja niin tietää mitä tuleman pitää. Mitään varsinaista toimintaahan tässä ei ole, vaan meno on vauhdikkaimmillaan hyvin vähäeleistä ja hidasta. Dialogiakaan tässä ei ole likimain ollenkaan vaan kaikki oleellinen on pyritty kertomaan pelkästään visuaalisesti. Suurin osa elokuvan äänimaailmasta on täydellistä hiljaisuutta tai valikoituja klassisen musiikin säveliä. Angel’s Eggin tiheää tunnelmaa on vaikeaa kuvata sanoin, mutta se on todella voimakas läpi elokuvan.

Ensimmäinen kosketukseni Angel’s Eggiin koskaan oli täällä Leffatykissä. Sen saaman nuivan vastaanoton vuoksi minulla oli henkilökohtaisesti alkuaan valtavasti epäluuloja tämän elokuvan suhteen, mutta oikeastaan tämähän on vallan mieletön taide-elämys, jos sattuu ylipäänsä tällaisista hämärämmistä ja vaikeaselkoisemmista teoksista vain tykkäämään. Jos sen sijaan kaipaa elokuviltaan selkeää juonta, kevyttä viihdettä, minkäänlaista toimintaa ja helposti samaistuttavia hahmoja, tämä saattaa olla vihoviimeinen tekele, jota kannattaa lähteä katsastamaan. Voisi helposti kuvitella, että jos joku Fando and Lisin ja The Holy Mountainin aikainen Alejandro Jodorowsky tekisi animea, niin jälki olisi varmasti jotain tämäntapaista.



Arvio: 5/5

TENSHI NO TAMAGO 1985, Japani
Tuotanto: Hiroshi Hasegawa, Masao Kobayashi, Mitsunori Miura, Yutaka Wada
Ohjaus: Mamoru Oshii
Käsikirjoitus: Mamoru Oshii, Yoshitaka Amano
Näyttelijät: Makoto Hyodo, Jinpachi Nezu, Kei'ichi Noda