Hardcore (2015)

”You’re a half man, half pussy!”

Tunnet Seagalin, John Woon ja Die Hardin varmaan.
Ja van Dammen ja Arskankin harmaan.
Mutta leffa tää, sulta kulkuset hittoon räjäyttää!

Elokuva on nimeltään Hardcore. Ytimekkäästi nimetty raina on venäläisten lahja tämän maailman miehisille tosiäijämiehille: suoraa ja tinkimätöntä toimintaa, räjähdyksiä ja tissejä koko rahan edestä puolitoista tuntia. Tämä elokuva on niin äijää kamaa, että se saa rintakarvat kasvamaan silkalla mahtavuudellaan. Tässä leffassa on niin paljon puhdasta testosteronia ja adrenaliinia, että sen näkemisen jälkeen olo on kuin jollain seksuaalisella tyrannosauruksella. Hardcore taitaa vielä olla niitä harvoja ihan oikeita toimintaelokuvia, joissa ei nähdä juurikaan cgi-tehosteita tai supersankaripiereskelyä, mikä vaan parantaa tätä entisestään. Asiaan!

Kuten jokaisessa maailman äksönleffassa, myös Hardcoressa on mahdollisimman höntti juoni, jonka ainut varsinainen tarkoitus on pitää sankaria liikkeessä ja antaa joku uskottava syy mätkiä porukkaa lättyyn loppuelokuvan ajan. Hardcoren päähenkilö on toimintaukkeli nimeltä Henry, joka herää mystisestä laboratoriosta muistinsa menettäneenä. Laboratoriossa miestä tervehtii blondi nainen, joka kertoo olevansa tämän vaimo. Sitten labraan hyökkää pitkätukkainen veijari nimeltä Akan. Akan on telekineettisiä voimia käyttävä kukkakeppi, jonka suunnitelmissa on rakentaa kokonainen aivopestyjen supersotilaiden armeija ja kidnappaapa heittiö vielä huvikseen Henryn vaimonkin. Kostoreissuun lähtevä Henry liittoutuu matkan varrella mystisen Jimmyn ja tämän lukuisien sivupersoonien kanssa Akania ja miehen kätyreitä vastaan. Tapahtumat sijoittuvat Venäjälle.

Yksi älytön neronleimaus Hardcoressa on, että se on kuvattu kokonaan ensimmäisestä persoonasta eikä Henryn kasvoja nähdä oikeastaan ollenkaan. Tämän ansiosta hahmolla on voitu käyttää valtava määrä eri stuntmiehiä kaikenlaisia hulluja takaa-ajoja ja kiipeilyjaksoja tekemässä. Heiluva kamera tuo kaikki kahjoimmat ja vaarallisimmatkin jutut suoraan katsojan eteen ja imee täysin mukanaan. Monessa kohtaa meno oli jo niin lennokasta, että joutui pakosti ihmettelemään miten näitä on oikeasti pystytty edes tekemään. Ihmeelliseltä tuntuu, ettei kukaan oikeasti loukkaantunut tätä kuvattaessa, sen verran hurjaa meno toisinaan on. Välillä muistetaan onneksi päästellä vähän höyryjä venäläisessä ilotalossa!

Toimintajuttujen puolesta Hardcore on juuri sitä mitä lupaakin: täyttä tavaraa. Porukkaa ammutaan, räjäytetään ja piestään kuoliaaksi aivan jäätävää tahtia; välillä revitään jo sydämiäkin rinnasta sekä toisinaan jo juostaan tankkeja ja taisteluhelikoptereitakin pakoon. Koko touhu on vedetty vauhdissa ja väkivallassa niin totaalisen överiksi, että tämä käy jo ihan komediasta. Välillä turpasauna on niin hektistä ja lätty lätisee niin vauhdilla, että oman osansa saa myös väärässä paikassa seisova emäntä ja tarjoilijakin! Puolenvälin jälkeen voisi jo luulla, että kaikki kovin äksön tuli jo nähtyä, mutta ei. Viimeinen 10-20 minuuttia on niin uskomatonta sekopääüberiä väkivaltaoopperaa, että itse repesin niillä paikkeilla ja nauroin jo ääneen koko loppuelokuvan. On tämä uskomatonta viihdettä!

Valitettavasti tässäkin on ne pienet jutut, jotka estää tätä nousemasta ihan viiden tähden elämykseksi. Ensinnäkin se tarina on miehekästä dialogia ja itseironista huumoria lukuun ottamatta aika… pöhköhkö. Jimmyn hahmo on koko elokuvassa melkeinpä pelkästään pakollisia rauhallisempia ja humoristisempia kohtauksia varten ja pahis on melko munaton nössö. Jälkimmäisen kohdalla asia tosin on vaan hyvä, koska rasittavan hipin kurittamista on vaan aina nautinnollisempaa katsella! Kasvissyöntiä ja neulepaitoja ei harrasteta, prkl!

En muista milloin olisin toimintaelokuvaa katsellessani nauranut niin paljon kuin Hardcoren kanssa. Hardcore on kaikessa överiydessään käsittämättömän hauska ja viihdyttävä elokuva – paljon parempi kuin se cgi-kuorrutettu rähmä, jota nykyään tungetaan joka tuutista. Tässä ihan oikeasti tapahtuu asioita ja sen tuntee iholla asti. Hardcore on varmaan miehille samaa mitä joku Fifty Shades of Grey on joillekin naisille, mutta tämä vain on luonnollisesti valovuosia parempi. Unohtakaa Citizen Kane, unohtakaa Tokyo Story, unohtakaa Hyvät, pahat ja rumat. Tämä on pala kauneinta elokuvataidetta - tosimiehille. Röaarrrhhh!!!!

"Who would've thought that pussy is a hell of a motivator?"


Arvio: 4.5/5

HARDCORE HENRY, 2015 Venäjä, USA
Tuotanto: Ilya Naishuller, Natalia Kononenko, Timur Bekmambetov, Inga Vainshtein Smith
Ohjaus: Ilya Naishuller
Käsikirjoitus: Ilya Naishuller
Näyttelijät: Ilya Naishuller, Sergey Valyaev, Andrei Dementiev, Sharlto Copley, Danila Kozlovsky, Haley Bennett.