Under the Skin (2013)

Under the Skinin tarina on harvinaisen simppeli ja lyhyesti selitetty. Ufomiehet ovat laskeutuneet Tellukselle ja Scarlett Johanssonin muodon ottanut hemaiseva miesansa kulkee pakettiautollaan ympäri hyistä Skotlantia houkutellen vastaan tulevia miehiä mukaansa. Kämpillä uroksia odottaa liejuinen kuolema Scarlettin salaperäisessä ja pimeässä vetisessä ansassa. Suurin osa Scarlettin ja miesten kohtaamisista on todellisuudessa improvisoitu ja kuvattu piilokameralla.

Mitä nyt teemamielessä tämän ideasta sain irti, kyseessä on eräänlainen tutkielma ihmisen seksuaalisuudesta ja kauneudentajusta. Katsoja samaistetaan jo alussa persoonattoman tarkkailijan roolissa olevaan Scarlett Johanssonin hahmoon, jonka missiona on yksinkertaisesti tarkkailla maailmaa ja huokutella miehiä tuhoon. Scarlettilla ei ole minkäänlaista todellista persoonallisuutta eikä yksikään mies näytä olevan todellisuudessa sellaisesta kiinnostunutkaan. Scarlettin hahmon tehtävä on vain näyttää kauniilta ja toimia seksiobjektina, jollaisena naiset yleensä tavataan nykyajan populäärikulttuurissa kuvatakin.

Muikea ja omaperäinen audiovisuualispuolinen anti on todennäköisesti enemmän tai vähemmän tarkoitettu korostamaan elokuvan varsinaista sanomaa vähän viimevuotisen The Neon Demonin tapaan sillä erotuksella, että tässä on ihan oikeasti kiinnostavaa sisältöäkin. Monessa kohtaa tuli pakosti vedettyä henkeä tämän pökerryttävän hienolle ja mystiselle tunnelmoinnille, josta varsin minimalistinen elektronisesta musiikista ja epämääräisistä äänistä koostuva soundtrack vielä parhaimmillaan sangen psykedeelisen kuvauksen ohella entisestään korosti.

Teemaltaan Under the Skin kasvaa loppuaan kohden vieläkin suuremmaksi ja moniulotteisemmaksi. Scarlett nimittäin alkaa matkansa vaiheilla peilata kohtaamiensa miesten yksinäisyys-, tarkoituksettomuus- ja syrjäytymiskokemuksia omaan elämäänsä sekä paikkaansa maailmassa ja ajautua pikkuhiljaa sivupolulle omasta tehtävästään – ja lopulta itse miesten saaliiksi. Viimeistä kohtausta ja varsinaista loppua en halua spoilata, mutta mielestäni se on yksinkertaisuudessaan koko elokuvan parasta antia.

Under the Skin on joka suhteessa täysin omanlaisensa uniikki elämys, jolle ei aivan heti tule mieleen minkäälaista vertailukohtaa; se jää katsomisen jälkeen pakosti mieleen pyörimään vielä viikkokausiksi pelkästään erilaisuutensa ja mahdottoman iskevän toteutuksensa puolesta. Todella muistettavana ja ainutlaatuisena elämyksenä tälle vetää viimeaikoina katsomistani elokuvista vertoja lähinnä Beyond the Black Rainbow ja Muutostiloja, joilla ei varsinaisesti valtavirrasta erottumisen lisäksi taida muuta yhteistä tämän kanssa sitten ollakaan.

Erilaisuus on aliarvostettua.


Arvio: 4.5/5


UNDER THE SKIN, 2013 USA, Iso-Britannia, Sveitsi
Tuotanto: James Wilson, Nick Wechsler
Ohjaus: Jonathan Glazer
Käsikirjoitus: Michel Faber, Walter Campbell, Jonathan Glazer
Näyttelijät: Alison Chand, Andrew Gorman, Ben Mills, D. Meade, Dougie McConnell, Jeremy McWilliams, Joe Szula, Kevin McAlinden, Krystof Hadek, Lee Fanning, Lynsey Taylor Mackay, Oscar Mills, Paul Brannigan, Roy Armstrong, Scarlett Johansson