sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Jumanji (1996-1999)

 

Yhteen maailmanaikaan jokaisella vähänkään menestyneemmällä Hollywood-elokuvalla piti olla ikioma animoitu televisiosarjansa. Yksikään toinen aikakauden hengentuotoksista ei mielestäni kuitenkaan kaivannut yhtä kipeästi omaa piirrettyään kuin kokonaisen kiehtovan ja hauskan mytologiansa kehitellyt Jumanji, jossa salaperäinen lautapeli manaa todelliseen maailmaan joukon erikoistehoste-eläimiä suoraan Afrikasta. Elokuvan loppu jäi vielä sopivasti avoimeksi pahaisen kirotun kapineen lentäessä lähimpään jorpakkoon odottamaan seuraavaa epäonnista löytäjäänsä mahdollisessa jatko-osassa...

Jumanjin tekoaikaan uunituoreen Adelaide Productionsin tuottama seikkailusarja keskittyy epämääräiseen hetkeen elokuvan tapahtumia vastaavaan vaihtoehtoiseen maailmaan. Alan Parrish meni lapsuudessaan aloittamaan sattumalta löytämänsä pelin ja päätyi siten Jumanjin maailman vangiksi kunnes täyttäisi peliltä saamansa yksinkertaisen tehtävän – jonka tämä vain on sattunut ammoin unohtamaan ja jämähtänyt siksi näennäisen lopullisesti Jumanjiin. Elokuvasta tuttu Judyn ja Peterin muodostama kaksikko pelaa toisinaan huvikseen samaista peliä ja päätyy siten kerta toisensa jälkeen Alanin mukaan Jumanjin seikkailu-universumiin.

Muistan pitäneeni erityisen paljon Jumanji-televisiosarjan lähdeuskollisuudesta, vaikka alkuperäinen elokuva ei koskettanutkaan aihettaan juuri pintaa syvemmältä. Televisiopiirretyn tekijät kuitenkin tuntuivat paneutuneen aiheeseen huolella ja laajentaneet sitäkin vähää juuri oikeaan suuntaan: elokuvasta tuttu Van Pelt esimerkiksi on saanut seurakseen Tim Curryn esittämän mefistotelesmäisen luihun kaupustelijan, Jumanjin maailmassa nähdään pelkkien eläinten lisäksi käsittämätöntä lutkutuskieltä puhuvien surrealististen maskipäisten alkuasukkaiden heimo sekä kokonainen liuta vieläkin mielikuvituksellisempia hahmoja.

Yhdessä sarjan parhaista episodeista Peter ja Judy vievät vahingossa Jumanjiin häijyn tätinsä, joka tietysti on villieläinten täyttämässä viidakossa kuin kotonaan. Ensitöikseen mummo nujertaa aiemmin mainitun lieron kulkukauppiaan ja nousee tämän mittaamattoman arvokkaat taikakalut hallussaan Jumanjin maailmaa hallitsevaksi pahaksi noidaksi. Eräässä toisessa jaksossa Peter tulee varastaneeksi Jumanjista voodoo-nukkea muistuttavan taikakalun ja kiusanneeksi siskoaan jäädyttämällä tämän pakastimessa. Jumanjin koko konseptin hienous piileekin sen väljyyden suomissa loputtomissa mahdollisuuksissa, joita on osattu parhaimmillaan myös hyödyntää hauskalla ja luovalla tavalla.

Itse en kuitenkaan pidä Jumanjia kovinkaan tymäkkänä sarjana sen käsikirjoituksen suhteen, sillä pitemmän päälle seikkailu alkaa nopeasti toistaa itseään ja monet sarjan mielenkiintoisimmista ideoista ja hahmoistakin jäävät usein vain yhden jakson ihmeiksi. Adelaiden Jumanjissa kaikkein iskevintä onkin yhä edelleen Duckman-mies Everett Peckin kynästä lähtöisin oleva ekspressionistisen ruma ja kamaluudessaan omalla tavallaan jäljittelemättömän siisti ysäridesign. Peck virtaviivaisti nyrjähtänyttä tyyliään myöhemmin Tosi viilee haamujengin ja MIB - Miehet mustissa kaltaisten sarjojen kohdalla, mutta mielestäni miehen varhaisvuosien työnäytteet ovat visuaalisuutensa puolesta edelleen muistettavampia.

Ilmeisesti piirretyn Jumanjin pääasiallinen tarkoitus oli pitää muutaman tuotantokauden verran yleisön mielenkiintoa yllä myöhempää Hollywood-jatko-osaa silmällä pitäen, mutta syystä tai toisesta projekti ei vain tainnut oikein mennä kuin Strömsössä. Nykyisin Star Warsista ja Disney-remakeista tunnetun Jon Favreaun ohjaama Zathura - avaruusseikkailu oli jo lähtökohtaisesti niin erilainen verrattuna alkuperäiseen, ettei sitä edes kehdattu markkinoida jatko-osana. Kun Dwayne Johnsonin ja Jack Blackin tähdittämää virallista jatkoa sittemmin saatiin, kumarsi lopputulos viisaasti alkuperäistä syvemmin juuri animaation suuntaan.


Arvio: 3/5


JUMANJI: THE ANIMATED SERIES, 1996-1999 USA
Ohjaus:
Andy Thom, Bob Foster, Bob Hathcock, Cathy Malkasian, David Schwartz, Gloria Jenkins, Jeff Myers, Scott Wood, Steve Ressel, Tom McLaughlin
Käsikirjoitus:
Barry Hawkins, Christopher Bird, Greg Klein, Jim Peterson, John Behnke, John Ziaucus, Jonathan Greenberg, Kevin Campbell, Lara Olsen, Marsha F. Griffin, Marsha Freeman, Nancy Neufeld Callaway, Neil Alsip, Patricia Carr, Peter Elwell, Peter Gaffney, Rob Humphrey, Siobhan Byrne O'Connor, Steve Roberts, Tom J. Astle, Tom Pugsley, Tony Schillaci
Näyttelijät:
Ashley Johnson, Bill Fagerbakke, Billy West, Debi Derryberry, Sherman Howard, Tim Curry

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.