The Adventures of Sam & Max: Freelance Police (1997)

Mikäli freelance-poliisipari Samin ja Maxin (S&M) anarkistiset seikkailut eivät vielä ole tuttua kamaa, niin täältä pesee lyhyt yhteenveto: Kyseessä on komea läjä nykyään Pixarilla työskentelevän Steve Purcellin 80-luvulla julkaisemaan antropomorfisen koiran ja jäniksen tähdittämään nerokkaaseen omakustannesarjakuvaan perustuvia hupailutarinoita. Useimmille ensimmäinen kosketus Purcellin ylivertaiseen nerouteen oli LucasArtsin vuonna 1993 julkaisema seikkailupeli nimeltä Sam & Max: Hit the Road, joka on edelleen yksi lajinsa valioita ja maailman parhaita seikkailupelejä. Nuoremmalle yleisölle hahmot ovat todennäköisesti tutumpia Telltalen kolmesta 2000-luvulla julkaistusta episodipohjaisesta näkemyksestä. Pelien välissä kuitenkin tehtiin myös tämä vähemmän huomiota ja rakkautta osakseen saanut televisiosarja, joka ei ole koskaan tainnut virallisesti Suomeen asti edes päästä. Miksiköhän? Otetaan selvää.

Aloitetaanpa hahmoista.

Sam on rento ja rauhallinen ruskeaturkkinen antropomorfinen siniharmaata pukua ja sopivaa fedorahattua käyttävä puhuva koira, joka toimii sarjassa freelance-poliisina puuhaparinsa ja parhaan ystävänsä Maxin kanssa. Luonteeltaan erittäin epäkäytännöllisellä Samilla on ensyklopedinen tietämys kaikesta turhasta hölynpölystä, minkä lisäksi hahmo on mieltynyt käyttämään puhuessaan tarpeettoman pitkiä ja monimutkaisia lauserakenteita, jännältä kuulostavia termejä sekä toinen toistaan ihmeellisempiä sivistyssanoja. Yleensä rauhallinen Sam osaa äärimmäisen harvoin raivostuessaan heittäytyä hyvinkin häijyksi, mutta yleensä Max saa pidettyä ystävänsä tekemästä tyhmyyksiä. Autona Samilla on allaan vanha DeSoto Adventurer ja aseena ylisuuri Magnum 44.

Max on hyperkineettinen valkoisella turkilla ja kestovirnistyksellä varustettu psykopaattijänis, joka kutsuu itseään mieluummin jäniseläimeksi eli lagomorphiksi. Poikkoilevan impulsiivisella luonteella sekä äärimmäisen huonolla keskittymiskyvyllä siunattu Max inhoaa ylipitkiä tarinoita, mutta toisaalta rakastaa mahdollisimman ennalta-arvaamattomia käänteitä sekä väkivaltaisia ratkaisuja ongelmaan kuin ongelmaan. Max suhtautuu äärimmäisen omistushaluisesti parhaaseen ystäväänsä Samiin ja hahmo onkin vannonut vievänsä kuollessaan toverinsa mukanaan. Steve Purcell itse on kuvannut Maxia ihmispsyyken viettipohjan eli idin ruumiillistumaksi. Aseenaan Max käyttää perinteisesti Luger-pistoolia.

Sam & Max: Freelance Police seuraa näiden kahden ihanan syvällisen ja monimutkaisen hahmon mielettömiä seikkailuja kokonaisen 24:n kymmenminuuttisen jakson edestä. Yhtenäistä tarinaa tai edes yhtä tiettyä kaavaa näillä jaksoilla ei oikeastaan ole, mutta kyseessä on pohjimmiltaan vähän The Ren & Stimpy Show -tyyppinen mahdollisimman kaheli ja absurdi dialogipainotteinen piirretty komedia poikkeuksellisen aikuismaisella ja älykkäällä käsikirjoituksella. Tässä sarjassa puhutaan erittäin paljon, kieli on rikasta ja lauserakenteet monimutkaisia. Erilaisia sanallisia vitsejä lauotaan sellaiseen tahtiin, että vähänkään heikommalla keskittymiskyvyllä siunattu missaa helposti parhaat palat.

Tässä sarjassa tuskin on ainuttakaan perinteistä piirretyn klisettä eikä tajunnanviramaisia käänteitä pysty missään kohtaa ennustamaan etukäteen. Mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Otetaanpa esimerkiksi aivan ensimmäinen jakso, jossa poliisipari S&M päätyy rikkinäisen jääkapin tapausta tutkiessa toiseen ulottuvuuteen ja joutuu yhdessä kadonneiden jääkaapinkorjaajien kanssa keskelle John Carpenterin The Thing - "Se" jostakin -parodiaa. Jakson tarina ratkeaa, kun Sam ja Max paikkaavat otsoniaukon. Oma suosikkini on yhdeksäs jakso nimeltä ”Glitch in Time”, joka nimensä mukaisesti pyörii aikamatkailun ympärillä.

Koska kyseessä on ns. lapsille suunnattu sarja, on tästä valitettavasti karsittu alkuperäissarjakuvan synkempää huumoria ja epäkorrektimpia vitsejä, joten muropaketista palkintona löytyvää saatanallinen rituaaliveistä tai opetustuokiota saippuan turvallisesta nostamistekniikasta vankilassa ei tässä valitettavasti nähdä vaikka kaikenlaisia monimielisyyksiä onkin yllättävän paljon. Harmittavasti tässä ei nähdä ollenkaan Flint Paperia, Samin ja Maxin naapuritoimistossa operoivaa kovaksi keitettyä yksityisetsivää, jolla on sarjakuvassa lähes joka ruudussa käynnissä jonkinlainen elämää suurempi panttivankidraama, turpasauna ja gangsterisota. Rotat ja torakat on onneksi muistettu ottaa mukaan.

Täytyy sanoa, että ennen Sam & Max: Freelance Policen katsomista oli kaikenlaisia epäluuloja tämän laadun ja mahdollisen lapsellisuuden suhteen, mutta todellisuudessa kehitin tähän jo jonkinlaisen addiktionkin. Kyseessä on nimittäin joka suhteessa äärimmäisen hauska ja hyvin kirjoitettu sarja, jota katsoi mielellään kerralla tuntikaupalla aina loppuun asti ja nauraa sai ääneen lähes jokaisessa jaksossa. Tämän sarjan floppaaminen tai tuntemattomuus ei mielestäni todellakaan kerro yhtään mitään sen laadusta; näistä hahmoista tai Steve Purcellin vinksahtaneen nerokkaasta huumorista ei yksinkertaisesti saisi huonoa kamaa tehtyä kirveelläkään. Ehkä tämä vain ilmestyi väärään aikaan ja väärässä paikassa tai sitten tämä vain on massoille vähän liiankin surrealistista menoa. Jos tykkää muusta Sam & Max -kamasta, luulisi tämänkin kyllä iskevän.

You crack me up, little buddy!

Arvio: 4.5/5

THE ADVENTURES OF SAM & MAX: FREELANCE POLICE 1997, USA, Kanada
Ohjaus: Steve Whitehead
Käsikirjoitus: Bob Ardiel, Hugh Duffy, J. D. Smith, Marty Isenberg, Robert N. Skir, Steve Purcell, Tim Burns, Tracy Berna
Näyttelijät: Aron Tager, Catherine Disher, Dan Hennessey, Harvey Atkin, John Stocker, Patrick McKenna, Rick Jones, Robert Tinkler, Ron Rubin, Tony Daniels, Tony Rosato, Tracey Moore